Päivä 13 | Kirkjubjarklaustur - Höfn |
Joki vei valtavia jäälauttoja järveltä kohti merta.
Aamulla startattiin jämäkästi klo 9.00. Tavoitteena oli ehtiä varmasti ajoissa yhteen matkan kohokohdista, Vatnajökul jäätikön Jökulsárlón – jäätikköjärvelle klo 11.00 mennessä. Perillä oltiin jo klo 10.40, joten meillä oli mukavasti aikaa ihastella maisemia ennen klo 11.40 alkavaa veneretkeä jääjärvelle.
Tieto-isku:
Vatnajökull on Euroopan suurin jäätikkö, joka peittää noin 7 700 km², eli lähes 8 % Islannin pinta-alasta. Jään paksuus on keskimäärin noin 400 metriä, ja paksuimmillaan yli 900 metriä.
Nykyinen Vatnajökull alkoi muodostua viimeisen jääkauden loppuvaiheessa noin 2 500–3 000 vuotta sitten, kun Islannin sisämaan vuoristoon kertyi vuodesta toiseen enemmän lunta kuin kesäisin ehti sulaa. Kun jää kasvaa riittävän paksuksi, se alkaa virrata hitaasti painovoiman vaikutuksesta kohti rannikkoa.
Jäätikkö liikkuu jatkuvasti, yleensä kymmeniä metrejä vuodessa, mutta joissakin jyrkissä kohdissa jopa yli sata metriä vuodessa. Järvi syntyi vasta 1930-luvulla, kun sulamisvesi täytti jäätikön jättämän syvän painanteen ja samaan aikaan yritteliäät islantilaiset aloittivat turisteille suunnatut jäätikköristelyt.
Näiden tietojen saattelemana lähdimme ajellemaan veneellä reiluksi tunniksi, aivan satumaisiin maisemiin. Ajoimme valtavien, juuri jäätiköstä lohjenneiden jäälohkareiden välissä. Kuulimme asiantuntevalta oppaaltamme, kuinka järvi syntyi vasta 1930-luvulla kun Vatnajökullin Breiðamerkurjökullin jäätikkökieli alkoi vetäytyä nopeasti. Sulamisvesi täytti jäätikön jättämän, 250 metriä syvän painanteen. Järvestä johtaa lyhyt joki Atlanttiin, joka vie kelluvia jäälauttoja kohti merta.
Vielä pari reipasta askelta taaksepäin jotta saadaan kunnon kuva, Samlee yllyttää Perttiä.
Varaukset tsekattu ja kaikki on kunnossa! Tulkaa tytöt ja pojat veneajelulle Islannin syvimmälle järvelle, On The Rocks!
Yhteiseen veneretkeen kuuluu myös yhteinen tiimi-asu. Malleina toimii Gisela, Raimo ja Laura.
Jaana varmistaa, että Jarin pukeutuminen täyttää kaikki purjehdukselle asetetut normit. Tätä punaista narua ei sitten vedetä vasta olet pudonnut veteen, mutta muista, että vesi on noin kaksi asteista.
Valmiina ollaan. Kari ja Tuula etu-alalla ja taka-alalla Pertti ja Samlee. Asianmukainen varustus vaaditaan, jotta voi osallistua purjehdukselle.
Ja nyt mennään
Sinistä jäätä, ilmiöllä on oma tarinansa,
Eilen lohjenutta jäätä matkalla kohti väljempiä vesiä. Huomenna on taas uudet lohkareet, valitettavasti…
Oli kyllä upeeta. Taustalla ribbiveneet , joilla ristely ajettiin.
Jäätiköltä matkaa majapaikkaamme Höfniin oli vain 50 kilometriä. Yhdistettyä lounasta ja dinneria päästiin nauttimaan Hörnin hienossa, jo vuodesta 1932 alkaen toimineessa Pakkhus ravintolassa.