Päivä 12 | Reykjavik - Kirkjubjarklaustur |
Startti ulos Reykjavikistä otettiin klo 8.30, suuntana itä. Matka jatkui nyt Islannin etelärannikon Ring Roadia, eli valtaitie ykköstä pitkin kohti “Kirkjusjabskausturturia” No sanopa nyt tämä nimi kerrasta oikein, tai edes viidennellä kerralla… , mutta tämä oli suuntana.
Aikaisempaan verraten, eli itä- ja Pohjois Islannin teihin verrattuna tämä eteläinen pikatie vei meitä vinhaa vauhtia kohti seuraavaa majapaikkaamme.
Ajopäivän kohokohdaksi osoittautui mahtava Seljalandsfossin putous, jonka takaa ja kallion seinämän välistä vei polku, kiertäen putouksen. Upea ja sumun kosteuttama kokemus tämäkin. “Only in Island”, onhan tämä sentään maailman paras maa, tietävät islantilaiset eivätkä juurikaan kainostele tuoda tätä asiaa esille.
Matkan varrella poikettiin myös tutkimassa mustaa hiekkarantaa ja kysymässä kuulumisia tämän rannan Lunneilta, jotka pesivät rantatörmällä. Nyt kiinnitettiin myös huomiota maksullisiin pysäköintialueisiin, joihin pääsee vapaasti, mutta pikainen pyörähtäminen parkkipaikalla aiheuttaa “kameran räpsyn” ja edelleen maksuvelovillisuuden alueen pysäköintijärjestelmään ja jälleen uuden pysäköinti apin asentamiseen. Tuulan opastuksella ja esimerkillä tästäkin selvittiin.
Hei, me lennetään ja me ollaan Lunneja, kuulet meistä vielä.
Rantatörmällä kuultiin Lunninkielinen kuiskaus ja kysymys siitä, että olihan matkanjohtaja muistanut poiketa myös mustalla hiekalla makaavan amerikkalaisen DC 3 lentokoneen hylyllä?.
Tämän ohi oli lennetty 10 km aikaisemmin, joten mustan hiekan rannalta pyyhkäistiin 10 kilometrin matka takaisin päin, ja halukkaat lähtivät tutkimaan vanhaa lentokoneen runkoa. Rungon bongausreissu tarjosi myös mahdollisuuden patikointiin mustalla rantahiekalla. Tässä kohdassa ryhmä jakaantui kahteen, mutta illalla taas tavattiin Efri-Vikin luxus bungaloweissa.
Tuula ja Samlee istumassa Islannin style -puutarhakeinussa.
Efri- Vik bungalows; moni kakku onkin sisältä maukas!