Päivä 7 | Amarillo - Santa Fe |

Aamulla Big Texanin pihamaa ammotti vielä tyhjyyttään, kun starttasimme pyöriä jo ennen auringon nousua.
Mutta missä on pihvi? Eiliset pihvit oli jo syöty, mutta tänä aamuna varattiin itsellemme mahdollisuus kiiruhtaa
Cadillac Ranchille ennen auringon nousua kuvaamaan, kuinka Cadillacit heräävät töihin auringon nousun myötä. Ja täällä Cadillacin työ on seistä nokka Texasin mullassa yötä päivää, ja kavereitakin on saatu yllytettyä mukaan.

Täydellinen ajoitus, paikalle ei ollut ehtinyt muita aamuvirkkuja ja saimme lähes yksinoikeudella ikuistaa tämän hienon tapahtuman. Ja sitten kuvasatoa auringon nousun myötä.

Cadillac Ranchilta matka jatkui Routen pohjaa seuraten, joka puolestaan seurasi Inter Statea. Meillä oli sama matka, voidaan hyvin todeta. Seuraava etappi oli Adrian -niminen paikka, jolla ei olisi ollut sen suurempaa maantieteelistä merkitystä kuin, että siellä on US Route 66:n puolivälin etappi.

Paikallisessa kahvila-tilpehöörikaupassa nautittiin myös aamupala, jonka jälkeen tankattiin myös pyörät.
Go West, ja niinhän me tehtiinkin.

Merja on ainoa, jolla on oikea kamera matkassa. Jä tässähän on muuten Fi-Fi kin! Texas-Pekka on siirtymässä näillä näppäimillä oman toimi-alueensa ulkopuolelle New Mexicoon.

Täältä ei taida rekkamiehen aamiaista saada, miettivät Tapio, Heikki ja Jokke. Mutta haittaakse?

Mikään ei haittaa, alles on talles, sanoo Bemarimies.

Siinä lepää Antti, uupuneena maaliviivalla kuin 400 metrin pikajuoksija.

Joukolla on vatsalihastesti käynnissä…

Sepolla on lasi puoliksi täynnä, puolet matkasta on ajettu, mutta saman verran on vielä jäljellä.

Adrianin jälkeen maiset muuttuivat oleellisesti saavuttuamme New Mexicon puolelle. On merkille pantavaa koko matkan osalta, että aina osavaltion vaihtuessa maisemat ja maan pinnan muodostus muuttuivat selvästi, ikään kuin kullakin osavaltiolla olisi omat kansallismaisemansa.

Ja sattuipa sitten sellainenkin tapaus, että kun viikon verran on puksuteltu menemään armottomassa helteessä, niin viime kilometreillä, Las Vegasin jälkeen taivas aukeni. Puettiin ripeästi sade-asut päälle ja päästeltiin sitten Santa Fe:hen asti sadeasut päällä.

Loppuilta menikin sadetta kuunnellessa ja mahtavaa salamointia seuratessa. Tämänkin asian suhteen Amerikassa on kaikki suurta.

Jyrki LehtinenKommentoi