Päivä 1 | > Chicago

Tämän kevään koko Route 66 ryhmä matkusti yhtä matkaa Chicagoon. Pisimmältä tulleiden palkinnon voittivat Arja ja Kari, jotka lensivät pohjoisesta suoraan Helsinki Vantaalle. Muita seikkailijoita ovat Ari ja Mika sekä kaksi Jarmoa.

Chicagoon sukellettiin paksun pilvimaton läpi, mikä ei suuremmin yllättänyt. Enemmän yllättyisi jos täällä olisi joskus pelkästään aurinkoa ja hellettä. Illalla ei kuitenkaan satanut, vaikka mustat pilvet häämöttivät horisontissa.

Hetken jouduttiin odottelemaan hotellin bussia meitä noutamaan, sillä asemalla nyt sattui olemaan muutama muukin. Muuten rajatarkastukset sujuivat vanhaan malliin, vaikka niistä on nyt kirjoiteltu kaikenlaisia kauhutarinoita. Päinvastoin, ei varmaan ole koskaan ollut niin lyhyitä jonoja, kun nyt oli! Käytännössä käveltiin suoraan luukulle, tai taisi siinä olla 2 ihmistä ennen minua jonossa. Entinen normaali oli se liki tunnin jonotus. Propaganda on selvästi tehonnut, mutta turistit ovat vieläkin tervetulleita tänne. Eikä tullisetää kiinnostanut edelleenkään kuin se, että miksi, minne ja kuinka pitkäksi ajaksi.

Hotelliin kirjauduttuamme lähdimme vielä iltapalaa syömään lähikuppilaan. Saimme sinniteltyä melko myöhään ennen unille menoa, mutta jetlagia tässä vielä päivän pari silti tasoitellaan.

Enemmän ja vähemmän nukutun yön jälkeen aamiaista ääntä kohden, pari Uberiä alle ja suunnaksi keskusta. Ensin pakolliset Millenium Park ja tietysti Route 66 aloituskylttikuva.

Ilma oli alkuun ehkä hieman liian viileä makuumme, liekö syynä tuo massiivinen järvi tuossa kaupungin vieressä, mutta tuuli oli aika hyytävä varustetasoon suhteutettuna. Iltapäivemmällä toki aurinkokin tuli esiin ja viimeistään loputon ruuhka hotelliin mennessä Uberissä toi hien pintaan. Siis loputon….

Ennen sitä kuitenkin ehdittiin nauttia “aamupäiväaperitiivit”, ottaa kuvia rullat täys, käydä syömässä kaupungin parhaassa pihviravintolassa Millersissä ja lopulta, Mikan ideasta jopa Skydeckillä ihailemassa kaupunkia yläpuolelta. Kuumottava paikka korkeanpaikankammoiselle saanen huomauttaa!

Motoristit ovat siitäkin vikkelää väkeä, että aika paljon saadaan mahtumaan aika pieneen aikaan.

Huomenna sitten Harrikoiden selkään ja Route 66:tta pitkin Springfieldiin. Säätiedotus lupaa yöksi sadetta (yllätys, yllätys) mutta huomenna pitäisi korkeintaan ripsaista muutama tippa, mutta katsotaan sitä sitten huomenna.



Riitta Tynkkynen1 Comment