Päivä 9 | Husavik-Saudarkrokur | 300 km |

Aaamulla lähes sateessa liikenteeseen ja ensimmäinen, posiitivinen yllätys oli että tien 87 noin 20 kilometrin soratieosuus oli asfaltoitu. Seuraavaksi kiersimme Myvatn järven ja yritimme bongata lintuja, mutta melko huonolla menestyksellä sen sijaan nähtiin lintubongareita parinkin bussin verran. Järveltä Godafossin putoukselle, joka on ehdottomasti hienompi kuin Dettifoss. Lähistöltä alkaa myöskin F26-tie (Sprengisandur), jonka jokaisen enduro miehen tai naisen tulisi ajaa vähintään kerran elämässään. Tänään meillä ei ollut siihen aikaa, eikä oikein mahdollisuuksiakaan, sillä meillä oli ryhmässämme kaksi katupyörää.

Matkamme jatkui Akureyriin, tähän pohjois-Islannin suurimpaan kaupunkiin, jossa nautimme kevyen lounaan. Akureyri näyttääkin kaupungilta, liikennevaloineen ja automarketteineen. Kevyt huoltoasema lounas ja sitten rantatietä (82) Dalvikin kautta Siglufjorduriin. Matkalle sisältyy seitsemän-, kuuden- srkä kaksi noin neljän kilometrin maantietunnelia. Eräässä tunnelissa lämpötila kohosi aina +28 C lukemaan. Liekö geysereillä vaikutusta? Hofsosin jälkeen käytiin paikallisessaa automuseossa. Sisäänpääsymaksu oli 1500 ISK, joka on noin 11 €. Tästä sitten vielä majoittumaan hotelli Mikligarduriin ja sitten kaupungille syömään lammasta ja taisi siinä joku tilata Pizzankin. Tänään oli aihetta juhlaan sillä oli Islannin itsenäisyyspäivä ja joka lipputangossa oli liput. Tämä huomattiin matkan varrellakin sillä melkein kaikki ravintolat, huoltoasemat tms. olivat kiinni päivällä. Sitten hotellille ja ainakin itse menin nukkumaan, sillä sateinen ajopäivä oli viennyt ylimääräiset voimani.

Godafoss.

Myvantn järvi.

Sateesta huolimatta, eteenpäin.

Islannin itsenäisyyspäivä.

Lahden III-olut tölkki bongattu.

Museoituja talvipelejä.

Juhan pitsan kokoa ihmetellään.

Harri HjulgrenKommentoi