Yöllä kävi melkoinen pauke ja salamat löivät pitkin taivasta läpi yön. Joku järjesteli pilviä uuteen järjestykseen kuuman päivän päätteeksi. Vettä satoi ropisemalla kun käveltiin aamiaiselle läheiseen hotelliin. Se oli maittava ja runsas ja se tarjoiltiin tyylikkäästi kalustetussa ja kotoisessa ravintolasalin aamiaispäydässä.

Aamiaisen kuluessa, jolta ei ensin ollut mitään kiirettä lähteä ulos sateeseen, taivas alkoi tunnin kuluessa seljetä. Sateen päätyttyä lämpötila nousi aste kerrallaan ja Tanskasta poistuttiinkin puolen päivän jälkeen jo yli +30 C:n lämpötilassa.

Klo 9.00 taas paistaa eikä yön sateista ole merkkiäkään, tai muutama lätäkkö tietysti on…

Monin saarella ajettiin reipas sight seeing -kierros pääasiassa halki viljavien peltojen, jotka tarjosi kivaa pikku siksakki ajoa pellon kulmalta toiselle. Huomoitavaa oli, että jokainen pienempikin tienpätkä oli asfaltoitu.

Rödbyn satamaan hivuteltiin pienempiä teitä pitkin kylä kerrallaan, eikä moottoritie-ajokokemus juurikaan karttunut tällä matkan ainakaan Tanskan puoleisella osuudella.

Rödbystä Putgardeniin liikennöi 36 laivavuoroa vuorokaudessa. Me satuimme noin 12.45 lähtevälle lautalle. Laivamatka kestää 45 minuuttia ja siinä ehtii mukavasta rentoutua ja syödä vaikkapa myöhäisen lounaan, niin kuin me teimme.

Saksan puolella tie-infraa rakennettiin innokkaasti, ja vanha kunnon maantie Putgardenista etelään on hyvää vauhtia muuttumassa moottoritieksi, nyt tietyön aikana se tosin oli varsinainen matelutie.

Hieman ennen Travemundea poistuttiin nopeusrajoitukseltaan vapaalta autobahnilta ulos kohti merta, Itämeren kierroksen henkeen. Viikonlopun ja tämän sunnuntain helteet olivat kansoittaneet rannat ja rantakadut, joita ajettiin parikin pätkään seuraten saksalaista ranta-elämää.

Halki Itä-Preussin tunnetusti kauniita tammikujia kohti Rostockia.

Seilattiinpa tänään myös pieni lauttamatka yli Travejoen, aivan keskeltä kylää toiselle puolelle jokea. Nyt ei tarvinnut ajaa Lubeckin kautta lainkaan ja ennakkoon peloteltu tunnelimaksun maksaminen kolikoilla jäi kokematta. Travesta olisi Rostockiin olisi vienyt nopea autobahn, mutta valitsimme matkan luonteen vuoksi paikallistiet, pienemmät kaupungit ja kylät. Saavuimme lopulta Rostockiin, joka ei olekaan mikään pikkukylä. Majoitus meillä oli mahtavalla paikalla aivan vanhan kaupungin portin kupeessa ja sopi meille hyvin.

Usein kun suuren kaupungin keskustaan ajetaan, tarjoaa se usein jonkinlaisen liikennehaasteen. Tänä sunnuntaina kaikki saksalaiset olivat ilmeisesti uimarannoilla, joten kaupungin läpi ajaminen oli näin kokeneille motoristeille kuin me olemme, helppoa suoritus.

Saavuttuamme hotellille vietettiin ensin pari tuntia omaa aikaa, jonka jälkeen lähdettiin omalla ajalla kaupungille syömään ja tutustumaan kauniiseen vanhaan kaupunkiin. Arkkitehtuuriin sen enempää perehtymättä, voidaan kuitenkin todeta, että 1700 -luvulla rakennetut rakennuskaunottaret hivelivät enemmän silmiä kuin DDR:n aikaiset “järkevät rakennukset”.

Nyt on pyörät tallissa ja hotellihuoneet otettu, oman ajan tauon jälkeen jatkettiin taas yhteisellä ajalla. Marko, Petri, Keijo, Reijo, Jokke ja Taru.

Illallispaikaksi valikoitui kebab ravintola, joka oli yksi harvoista klo 20.00 jälkeen avoinna olevista paikoista. Aterian jälkeen oli paikallaan suorittaa iltakävely sataman suuntaan, onhan Rostockilla merkittävä lähihistoria entisen Itä-Blogin laivanrakennus- ja telakkakaupunkina.

Päivä 4 | Stege - Rostock | 380 km