Päivä 2 | Auckland - Kaitaia | 387 km

Tänään päästiin vihdoin pyörien selkään. Hotellin runsaan aamiaisbuffetin jälkeen suuntasimme Ubereillä vuokraamolle, jossa pyörät jo odottivatkin siistissä rivissä. Paperihommat, pakkaus, koeajo ja tienpäälle!

Vasemmanpuoleinen liikenne oli jännittänyt etukäteen, mutta lopulta, muutaman tunnin ajamisen jälkeen, se alkoi jo tuntumaan ihan normaalilta. Toki risteyksissä pitää edelleen vähän tuumailla pidempään. Saas nähdä kuinka käy, kun hakee autonsa lentoparkista Suomessa. Ryhmän ryhmäajokin alkoi sujumaan suorastaan loistavasti jo heti alkukilometreistä lähtien.

Melko pian kaupungista poistuttuamme, alkoi tapahtua mutkaa ja mäkeä ja sitä riitti ihan iltaan asti. Aivan fantastisia maisemia: kumpareisia vehreitä laidunmaita mustille lehmille ja vitivalkoisille lampaille. Vuoria taustalla joka suunnassa. Läpi Kauri-metsän, jossa muutamat puuyksilöt olivat niin isoja, että niitä halaamaan olisi tarvittu koko ryhmämme. Sademetsämäistä kiemuraa ja sitten sitä vielä lisää. Ilma oli mitä parhain: +19 - 24 koko päivän ja aurinkoa, muutamaa vesikuuroa lukuun ottamatta, siis lähes täydellinen.

Tiesimme, että oli tulossa pitkä ajopäivä ja koska pääsimme vuokraamolta liikenteeseen vasta puolen päivän tienoilla, niin ajettavaa riitti. Hauskaa ja samalla hieman pelottavaa oli se, että noilla kapeilla neulansilmämutkaisilla teillä täällä, on 100km/h vauhtirajoitus. Kuka tervejärkinen ajaisi niitä teitä sellaisella nopeudella. Ja herää kysymys, että laskeeko esimerkiksi navigaattori päivän kokonaisajoajan sen mukaan?

Kuitenkin ja ehkä juuri siksi, päivä meni pitkäksi sen verran, että ehdimme juuri päivän viimeiseen lauttaan Rawenessa, joka on vain noin 15 minuutin vesistönylitys, noin 80 kilometrin päässä hotellilta.

Ja siitä syystä meidän ennakkoon tehty pöytävaraus paikalliseen ravintolaan raukesi, koska täällä keittiöt sulkevat usein jo kello 20:00. Hämärän juuri laskeuduttua, kurvasimme hotellin pihaan melko tarkkaan kello 21:00. Ja sitten vaihtoehdoksi tällä kylällä jäi illallinen Mäkissä. Siitä saatiin kuitenkin mukava takalistojen verryttely iltalenkki, pitkän, mutta ah, niin upean ajopäivän päätteeksi!

Huomenna on aikainen herätys ja keulat kääntyy kohti saaren pohjoisinta kärkeä.

Riitta TynkkynenKommentoi