Päivä 6 | Tirana, Albania - Kotor, Montenegro | 260 km.
Aamu alkoi jälleen pyörien käynnistämisellä ja Tiranan aamuruuhkassa etenemisellä. Meidän ryhmä selvitti urakan esimerkillisesti: välit pysyivät pieninä, rytmi tiiviinä ja kaikki pysyivät mukana, vaikka liikenne aaltoili ympärillä.
Kulttuuripysähdys vei meidät Rofazan linnaan (tunnetaan myös nimellä Rozafa). Linna sijaitsee Shkodërin kaupungin laidalla ja sen historia ulottuu aina illyrialaisten aikaan, yli 2000 vuoden taakse. Linna on ollut niin roomalaisten, bysanttilaisten, ottomaanien kuin venetsialaistenkin hallussa. Legendan mukaan linna valmistui vasta, kun yksi rakentajista muurasi vaimonsa elävältä seiniin, jotta rakennelma pysyisi pystyssä – tästä kertoo linnan nimi ja tarina.
Linnalle nousu ja lasku pyörillä liukasta mukulakivistä tietä pitkin oli oma seikkailunsa, ja helteessä (32 °C) pieni kävelykierros raunioilla sai hien virtaamaan.
Seuraavaksi suunnattiin kohti Montenegron pääkaupunkia Podgoricaa, jossa pidettiin tauko ja nautittiin lounasta. Tämä oli hyvä hetki hengähtää ennen päivän viimeistä, mutta ehkä odotetuinta osuutta.
Lounaan jälkeen keulat käännettiin kohti Kotoria ja sen legendaarista tietä, R1-reittiä. Tämä on yksi Montenegron kuuluisimmista moottoripyöräteistä – ja hyvästä syystä. Tie kapuaa ylös Lovćenin vuoren rinteille ja laskeutuu alas Kotorinlahteen neulansilmämutkien sarjana. Mutkia on yli 25, ja jokainen tarjoaa uuden näkymän alas syvänsiniselle lahdelle ja sitä ympäröiville jyrkille vuorille.
Tie on kapea ja haastava, mutta motoristille täydellinen elämys. Kun Kotoria lähestyy ylhäältä käsin, näkymä alas kaupunkiin ja lahden yli on yksi Balkanin ikimuistoisimmista.
Sääennuste lupasi ukkosta ja sadetta juuri Kotorin kohdalle. Onneksi ehdimme hotellille juuri ennen kuin taivas repesi, salamoi ja kaatoi vettä. Pyörät saatiin suojaan ja porukka nautti illasta kuivissa oloissa.
Huomenna on ansaittu vapaapäivä ajamisesta, ja aikaa jää Kotorin tutustumiseen.
Kotor on Montenegron tunnetuimpia kohteita ja UNESCOn maailmanperintökohde. Se sijaitsee Kotorinlahden perällä, jota usein kutsutaan Euroopan eteläisimmäksi vuonoksi.
Vanha kaupunki on sokkeloinen labyrintti kapeita kujia, kirkkoja ja aukioita, joita ympäröivät keskiaikaiset muurit.
Kotorin linnoitus kohoaa jyrkällä rinteellä kaupungin yläpuolella – sinne nousee yli 1300 porrasta, mutta näkymät lahden yli palkitsevat vaivan.