Päivät 7 - 9 | Bima - Labuan Bajo - Ruteng - Labuan Bajo
Päivä 7 | Bima - Labuan Bajo | 50 km + lauttamatka 6 h
Tänään oli vuorossa lauttamatka viimeiselle kohdesaarellemme Floresin saarelle. Saaren pinta-ala on 15 175 km² ja väkiluku noin 1 500 000. Vaikka Indonesian pääuskonto on islam, suurin osa Floresin asukkaista on roomalaiskatolilaisia kristittyjä. Ensin ajettii noin 50 kilometriä Sapen satamaan, josta lautta kesti noin kuusi tuntia perille Labuan Bajon satamaan. Se on kalastajakaupunki, joka sijaitsee Komodon alueella. Hotellimme sijaitsee täällä ja perillä olimme vähän ennen viittä. Meitä lähti vielä minä mukaanlukien viisi ajelemaan pieni lenkki kaupungin ympäristössä, kun muutoin ajokilometrit jäivät tänään pitkän laivamatkan takia vaatimattomiksi. Oli melko kuuma päivä tänään ja eniten varmaan siksi, että meri oli suhteellisen tyyni laivamatkan ajan.
Päivä 8 | Labuan Bajo - Ruteng | 150 km
Tänään oli maisemiltaan tosi hieno päivä. Koska kilometrejä ei ollut tänään aivan kauheasti edessä, lähdimme liikkeelle kello yhdeksän aikaan. Ensimmäinen tunti ajettiin ilmeisen vahingossa pienempää “kylätietä” pitkin ja päällyste sillä tiellä oli melko rikkonaista, jolloin keskituntinopeus on käytännössä noin 15 km/h. Kuitenkin siinä pääsee näkemään aitoa maalaiselämää. Seuraavaksi matka jatkui todella makeita mutkateitä pitkin aina päivän päätepisteeseen Rutengin kaupunkiin. Väestö on täällä pääosin roomalaiskatolista, mutta silti muinainen manggaraiden caci-tapaa eli piiskataistelua harjoitetaan täällä yleensä esimerkiksi häissä. Piiskataistelun alkuperä saattaa kuitenkin olla muinaisessa sotureiden koulutuksessa. Tänään saatiin ihan loppumatkasta aivan vähän vettäkin, mutta eipä haitannut. Kylmä ei tullut.
Päivä 9 | Ruteng - Labuan Bajo | 170 km
Viimeinen ajopäivämme oli sitten isommalla S-kirjaimella seikkailua. Eilen tehtiin päätös, että ajetaan takaisin Labuan Bajoon pidempää reittiä, joka olisi myös arvoitus millainen se tarkalleen on? Ensin tankit täyteen ja kohti saaren pohjoista rannikkoa Reo:n kylän ohi, josta sisämaan pikkuteitä takaisin Labuan Bajoon. Ensimmäiset noin 20-25 kilometriä olivatkin sitten matkan haastellisimmat. Oli kivikkoa, soraa, huonoa arfalttia, purojen ja pikku jokien ylityksiä. Selvisimme kuitenkin melko lailla kunnialla alusta ja sitten koitti parempi pikkutie. Se olikin tosi hieno ja kuljettiin pikku kylästä toiseen paikallisten meille jälleen vilkutellessa. Onneksi luvattu sade pysyi poissa ja saatiin kuivassa kelissä tulla perille. Sateella tuo olisi ollut lähstulkuun ajamaton pätkä. Perilllä oltiin vähän ennen viittä. Purimme tavarat pyöristä ja suihkun, sekä pienen huilin kautta illalliselle. Oli hauska viimeinen ajopäivä :)
