Päivä 9 | Normandia | Mont Saint-Michelin luostarisaari | 10 km, kävellen

Päivystävä pulu.

Aamulla ylös seitsemän paikkeilla ja ennen aamupalaa parit kuvat vallilta, sillä turisteja ei vielä ollut saapunut saareen suuria määriä, joten valokuvaaminen oli helpompaa. Sitten aamupalalle ja aamupalan jälkeen vielä pienille unille.

Kartan lukua..

Hieman myöhemmin lähdimme kävellen kiertämään saarta. Päätimme aloittaa saaren neljästä museosta (Musee Historique, Logis Tiphaine, Archeoscope sekä Musee Maritime), koska luostariin oli pitkä jono turisteja odottamassa vuoroaan. Museot olivat mielenkiintoisia paikkoja, joita kierrellessä tulee käveltyä riittävästi portaita ylös ja alas.

Musee.

Lars, Mikko ja Herra X.

Rautainen tyyppi.

Lounaalle oli hirveä ryysis ja havaitsimme eräässä ulkoravintolassa tyhjän pöydän ja olimme jo menossa sinne, kun meidät häädettiin odottamaan pöytiin ohjausta. Missään ei lukenut ko. asiaa ja mainitsin tästä tarjoilijalle, sillä seurauksella että hän veti herneet nenään ja antoi meille pakit ko. ravintolaan, no ei se mitään! Lyhyen jonotuksen jälkeen pääsimme seuraavan paikkaan. Spagetti Bolognese lounaaksi.

Kukka puskassa..

Mikko ja Harri.

Tämän jälkeen hieman lepoa hotellilla ja sitten neljän jälkeen uusi yritys luostarikierrokselle. Porukkaa oli selvästi vähemmän, joten tällä kertaa päästiin sisälle lähes jonottamatta. Matkanjohtajalta liput käteen ja menoksi. Tämä hivenen reilut 1000-vuotta vanha luostari on mielenkiintoinen kohde. Ei kovin ”pramea”, mutta silti vaikuttava. Tosin jokaisen museon ja tutustumiskierroksen jälkeen päädytään ns. rihkamakauppaan. Niitä täällä riittää. Täytyy muistaa, että tämä kohde on massaturismi kohde sanan varsinaisessa merkityksessä.

Ryhmäkuva luostarissa.

Tänään söimme illallisen oman hotellin ravintolassa, jonne oli varattu pöytä jo hyvissä ajoin. Täällä on illalla hankalaa saada pöytää isolla porukalla, koska turisteja on niin paljon, varsinkin viikonloppuisin. Toki vielä ei olla On-seasonilla, joten siinä mielessä hyvä aika vierailla täällä. Illallisen jälkeen vähän vielä jaloittelua ja sitten nukkumaan, sillä huomenna meitä odottaa jälleen ajopäivä.

Jouko korttien kirjoittamis puuhissa.

Päivän neito.

Harri HjulgrenKommentoi