Päivä 14 Barstov-Los Angeles  280 km

1 Comment

Päivä 14 Barstov-Los Angeles 280 km

Viimeinen varsinainen ajopäivä. Barstowista vanhale Routelle ja kohti ihmeellistä Elmers Botlle Ranchia. Varsinainen ITE taiteilija tää Elmeri. Näköjään myös lintujen ystävä. Sielä täällä roikkuu lintujen juoma-automaatteja. Vähän aikaa menee ennen kuin tajutaan että sormen mittaiset kolibrit pörrää ympärillä ja käyvät juomassa automaateista.

Elmeriltä suunnistamme Angel rest Highwaylle. Upea vuoristotie ennen Losia. Puolessa välissä on kahvila, mutta näin maanantai aamuna paikalla on vain muutama motoristi tauolla ja remottimiehiä.

Kahvilalla vielä Santa Monica Pierin osoite jokaiselle naviin ja viimeinen ohjeistus. Nappi navikoinnin jälkeen laiturille ja viimeiset yhteiset kuvat Route kyltillä. Jälleen yksi hieno reissu tullut päätökseen. Haikeana kohti hotellia sekä Harleyt takaisin vuokraamoon. Ja iltaa tietenkin jatketaan hyvän ruuan ja juomien parissa. Kiitos IBA Finland hienosta reissusta.

(ylä rivi)Kikka, Seppo, Jarmo, Jari, Olavi, Jari, Ismo, Matti, Pertti, Juha, Pekka, Eila, Jaakko, Jukka, Markku,(alh) Tuula ja Pekka.

Muutama kuva vielä laiturilta. Viimeisenä ryhmä joka käytti Route 66:lla aikaa vajaa viikon. Ajoivat interstatea päästä päähän. Me välteltiin interstate Highwayta viimeiseen asti ja vietimme hienot kaksi viikkoa. Teksti ja kuvat Pekka Sipola

1 Comment

Päivä 13 | Las Vegas-Death Valley - Barstow | 593km

1 Comment

Päivä 13 | Las Vegas-Death Valley - Barstow | 593km

6:30 sovittu tapaaminen hissi aulaan. Pyörien pakkaus ja ulos Las Vegasista. Aamiainen ja tankkaus kaupungin ulkopuolella juuri ennen erämaata. Paikan tarjoilia otti tilauksen vastaan. 17 lähes identtistä annosta. Kysyi sitten olinko ollut paikalla myös pari viikkoa aikaisemminkin. Toki minut muistetaan.

Ensin suunnaksi Indian Springs. Pajute intiaani reservaatin läpi. Vankila ja aavikkoa, sekä armeijan alueita.

Kaikki varjot on käytettävä hyväksi

Tankkauksen jäkkeen suuntana Area 51 Alien Center.  Alien Center on alue 51:n lähin piste johon pääsee.

Jaakko, Olavi, Matti ja Area 51:n päivystäjä.

 

 

 Vanha herra päivystää edelleen huoltamon ovella. Kaveri osoittautuu ihan teräväksi tyypiksi. Varoittaa tappavasta kuumuudesta jota luvattu iltapäiväksi.  Muutenki antaa hyviä neuvoja.

 

Vielä pakollinen poseeraus.

Amargosa Valleystä kohti Death Valleytä ja Dantes View. Dantes View sijaitsee 1669 metrissä ja sieltä on suora näkymä Bad Wateriin.  Laskeutuessamme Bad Wateriin joka on 85,5 meriä merenpinnan alapuolella, lämpötila kohoaa jo 42 asteeseen. Viimeksi ihmisiä oli joukoittain kävelemässä suola-aavikolla. Nyt täällä on vain kourallinen porukkaa. Kuvat talteen kameraan, kuumaa nestettä suolistoon ja matka jatkuu.

Ensin ylös....

Näkymä Dantes Viewiltä

.... ja sitten alas.

Badwater. Lämpöä 46 astetta. Tällä kertaa aika rauhallista jo. Turistitkin ymmärtää välttää paikkaa.

Vajaa tunti myöhemmin saavumme vanhan rouvan huoltamolle. Päätä huimaavan kallista bensaa tankkiin. Vielä oli pari litra jäljellä Vegasin bensaa.

Badwater ja Death Valley takana. Vielä pitää jaksaa Barstowiin

Matti ja 4. litra menossa.

Kassalla rouva rahasti tyhjiä juomapulloja ja jäätelö papereita. Kaikki oli tyhjennetty ennen kassaa.
Kassalta saman tien hakemaaan uusia juomia. 2-3 litraa kuluu jokaiselta hetkessä. Vilvoittelun jälkeen liikkeelle, mutta mittari näyttää itsepäisesti yli 40 asteen lukemia. Seuraava huoltamo on 57 mailin päässä. Pakko pitää jälleen tauko.     Lisää nestettä. Paidat märiksi että vähän viilenisi. Barstoviin ei ole kuin 60 mailia, mutta liikene on  jumissa. Pientareen kautta ohi koko jonosta. Kymmeniä maileja ajetaan oikeaa kaistaa. Barstoviin päästään lähes kaikki yhtä aikaan. Poliisi oli blogannut peräpään joten tulivat sitten 10 minuuttia myöhemmin hotellille.  Nyt uima-altaalle kellumaan.

Miten voi aina janottaa?

Reissun raskain päivä alkaa näkymään. Eilalla ilmeisesti vielä kaikki hyvin. Jarmolla ei enään lennä juttu. Sen verran raskasta.

1 Comment

Päivä 11&12 | Williams - Oatman - Las Vegas 547 km

Comment

Päivä 11&12 | Williams - Oatman - Las Vegas 547 km

Mahtava aamiainen jälleen Williamsissa.  Kun porukka ja pyörät tankattu niin matka jatkuu Route 66:sta. Tällä kertaa ei mennä Vegasiin piikkilanka-aidan läpi.

Jari, Eila ja Jaakko vielä odottavat herkkujaan.

Näillä jaksaa taas.

Eka stoppi Seligmassa. Jälleen hieno paikka joita Routen varrella on vaikka  kuinka paljon.

Outmannin aasikaupunkia lähestyttäessä lämpötila alkaa uhkaavasti nousta. 36 astetta mennyt rikki jo aikoja sitten. Oatmanniin johtava vuoristotie on hieno mutkapätkä ja nousee 2700 metriin. Oatman alkoi pienenä kaivosleirinä, kun kaksi etsitsijaa löysi 10 miljoonan dollarin kulta löydön vuonna 1915. Kaivostoiminnan loputtua vain aasit jäivät.

Eila ja Jaakko matkalla Oatmaniin

Jaakko, Eila, Jari ja Aasi (oikealla)

Oatmanista suuntaamme Hoverin padolle. Padolla lämpötila nousee 40 asteeseen. Vilkaisu patoon ja varjoon lepäämään. Viimeiset ajo-ohjeet ryhmälle ennen Las Vegasia ja navien osoitteiden tarkistus. Sen verran pelottelin että pysyi ryhmä tiiviisti paketissa. Suora suunnistus hotellin parkkipaikalle ilman pummeja. Hotellilla oli alakerrassa poliiseja ja muita tutkijoita. Uutisista selvisi että edellisenä yönä oli joku pariskunta tapettu samassa hotellissa.

Las Vegasin vapaapäivä alkoi Hop on  Hop off ajelulla. Mahtavasti aukeni kaupungin rakenne ja historia. Vanha Las Vegas on todella mielenkiintoinen alue joka monelta jää näkemättä. Ilta kului sitten NHL matsia seuratessa ja muutama dollari tuhlattiin erätuolla automaatteihin.

 

Alla muutama kuva Vegasin kiertoajelulta. Monta tuttua paikkaa elokuvista. Ja huomaa että NHL finaali on illalla.

Comment

Päivä 10 Page - Grand Canyon - Willams 448km

Comment

Päivä 10 Page - Grand Canyon - Willams 448km

Tämä on ehkä se odotetuin päivä. Grand Canyon.
Hotellin 5 hengen aamupala paikkaan emme edes yrittäneet. Kävelimme parinsadan metrin päähän Ranch House Grillille. Ranch House tarjoaa ehkä Pagen parhaan aamupalan. Näin mahtavan aamupalan voimin jaksaa koko päivän.

Eka pyrähdys on vain muutaman mailin, mutta jotta pääsee Horseshoe Bendille pitää vielä kävellä vajaa  kilsa hiekassa. Osa porukasta jää suosiolla hotellille ja liittyy joukkoomme myöhemmin.

Horseshoe Bend

IBA:n porukka kävelee. Ja vapaaehtoisesti.

Retkenpilaajakin pääsi kuvaan

Päivällä kaikkien odottama Grand Canyon. Mutta koska kyseessä kilometrin nielijät mallia IBA, kiellän ketään tulemasta parkkipaikalle tuntiin. Onneksi kaikki malttavat nauttia maisemista. Eteläpuolella kanjonin näkee monesta paikasta. Muutama maili ajoa ja jälleen eri maisema. Kameroiden megabitit saa kyytiä. Täällä ei vanha 36 kuvan rulla pitkään kestäs.

Tietyömaaa.

 Red Raven Pagessa.

Red Raven Pagessa.

Comment

Päivä 9 Gallup-Monumen Valley-Page 610 km

Comment

Päivä 9 Gallup-Monumen Valley-Page 610 km

Gallupin aamu valkeni yllättävän viileenä. Odotettavissa reissun ehkä pisin päivä. 20 mailin jälkeen oli pakko kaiva Rukkan ajohuosut jalkaan ettei palellu. Enimmäinen kohde oli kahden suoran päässä. Eka suora 60 maili ja toinen lähes yhtä pitkä pätkä. Sitten olet saapunut Canyon de Chellyyn. Kanjoniin pääsee näkemään useasta pysähdyspaikasta. Lisäksi aamupäivän ja iltapäivän reittisuositukset muuttuu valon mukaan.

Antelope House

Pieni siirtymä seuraavalle paikalle

Massacre Cavessa Vuonna 1805 espanjalaiset teurastivat kanjonissa 115 Navajoa. Tästä nimi.
Kanjonissa on muutamia satoja raunioita joita Navajot ovat asuttaneet.
Suurin osa rakennettu vuosien 330 -1300 välisenä aikana.

Navajomies myymässä käsitöitään.Mukava mies jonka kans juttua riitti.

Kanjonilta matka jatkuu paikkaan nimeltä ”Mexican Hat”. Valtava kivi tasapainoilee kivipaaden päällä.

Mexican Hat

40 mailia myöhemmin päivän pää nähtävyys Monument Valley. Kaikista lännen elokuvista tutut maisemat Utahin ja Arizonan rajalla.
Koska kuvattavaa on paljon sovin ryhmän kanssa että jokainen saa vapaasti kuvata niin paljon kuin tahtoo. Tavataan sitten laakson jälkeen. Virhe. Sinne hävisivät hanurit horisonttiin. Muutamien kanssa sitten kierreltiin vähän pidempään.

Pageen saavuttiin pitkän päivän päätteeksi kumminkin tyytyväisinä. Paljon ajoa sopivissa pätkissä ja paljon nähtävää.

Comment

Päivä 8 | Santa Fe - Los Alamos - Gallup |  482km

Comment

Päivä 8 | Santa Fe - Los Alamos - Gallup | 482km

Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.  Santa Fe on tarjonnut hienon lepopäivän. Tosin ”tres amigos”  kävivät ajamassa vapaapäivänä Rautaperse ajon New Mexikon alueella. 16 tuntia tais kulua aikaa pyöränpäällä. Toisille vapaapäiväksi riittää onneksi kaupunki kierros, toisten pitää kiertää koko New Mexiko. Sage inn hotellin vieressä toimiva Whool Market oli mahtava elämys. Kauppahalli jossa mielettömästi hyvää ruokaa.
Aamulla suuntana Los Alamos ja Amerikan tutkimuskeskus.

Markku ja Olavi poseeraa. Lämmintä riittää.

Valle Grande

Alueelle tultaessa kysytään paperit ja kielletään kuvaaminen.
Tutkimusaluen jälken alkaa nousu kohti Jemez Caldera. Täällä ollaan yli 2000 metrissä koko ajan. Mikä onkaan parempi yhdistelämä kuin aurinko ja vuoristotie.

 

Hienoja kallioita Jemez Springs tien varrella.

Jari ihmettelee vesilähdettä kiven huipilla. Jossain on pitkä tunneli varmaan.

Jostain matkan varrelta bongattu kyltti.

El Rancho. Seiniltä löytyy kaikki merkkihenkilöt jotka ovat paikassa vierailleet.

Ilta onkin hyvä päättää El Ranchon tarjoiluun.

Comment

Route IBA |Päivä 6 & 7 |  Amarillo - Santa Fe | 547km

Comment

Route IBA |Päivä 6 & 7 | Amarillo - Santa Fe | 547km

Klo 7 aamupalalle. Aamupala Big Texanin tapaan on tukeva. Lähtö klo 8.00. Porukka on oppinut kerrasta. Kaikki tietää että lähtö on klo 8. Pakkaaminen tapahtuun rauhassda eikä kenelläkään ole kiire. Hieno aloitus päivälle. Ensin kaikki tankille ja sitten nenä kohti Cadillac Ranchia.

Caravaanari vai motoristi. Laitos on kyllä valtava.

Cadilacit jätetään pellolle ja matkaamme kohti puolivälin krouvia. Loistava kahvila josta saa herkullisia omena piirakoita.

Kenen tarra se täältä löytyykään.

Seuraavaksi nenät kohti Tucumcaria ja Santa Rosaa. Tucumcari on jo lähes kuolut Routen varrella oleva kaupunki. Santa Rosa on jo vilkkaampi pitäjä ja sen automuseo pysähtymisen arvoinen paikka.

Big Texanin ruoka oli senverran raskasta että illalla suurin osa syö Santa Fen Whole Foods Marketilla. Osterit ja Fish and Chipsit ovat oiva vaihtoehto Texasin pihvien jälkeen. Sen verran hieno paikka Whole Food on että vapaapäivänäkin suurin osa porukasta löytyy baarin tiskiltä notkumasta. Kaikki ihmettelevä kun kokoajan joku on kyselemässä ja juttelemassa vaikka meitä on aika iso joukko pöydässä. Härmässä ei kukaan tulisi juttelemaan. Eräskin rouva jutteli kanssamme pitkään. Kyseli kuulumiset ja suunnitelmamme. Lopuksi kysyi mitä mieltä olemme amerikan systeemistä. Hänen mielestään Jenkit elävät tänä päivänä huonosti käsikirjoitetussa tositeeveesä jota joku idiootti Trumppi vielä johtaa.

Vapaa päiväksi on tarjolla myös pieni lenkki vuoristossa. Parikymmentä mailia kaupungista vuoristoon johtaa hieno mutkatie joka nousee 3100 metriin. Tie päättyy laskettelukeskukseen. Vaikka on maanantai tienvarret on täynä. Syyksi paljastuu Memorial Day joka on yleinen vapaapäivä.

Comment

Päivä 5| RouteIBA | Sapulpa-Amarillo | 601km

Comment

Päivä 5| RouteIBA | Sapulpa-Amarillo | 601km

Edellisenä iltana ilmoitin että aamupalaa saa 5:30 lähtien. Startti klo 7:00. Menen aamupalalle 6:00. Saan syödä aamupalan rauhassa yhden pariskunnan kanssa. Muita ei enään ole paikalla. 6:35 menen parkkipaikalle. Suurin osa porukasta kypärät päässä ja pyörien päällä???????
Pakkaan pyörää rauhassa. 6:40 alkaa muutama pyörä savuamaan???
Mitä nyt tapahtuu. Pyydän lähimpiä pyöriä sammuttamaan koneet. Parista käyn kääntämässä virrat pois.
Kerron että lähtö on klo 7:00. Tarvitsen jokaisen minuutin valmisteluun. Navit kuntoon.  Pakkaus ja valmistelut. Ajovarusteet päälle. 6:59 (tarkistin ajan navista) starttaan oman pyörän ja matka kohti Texasia alkaa.

Vielä on lähtöön aikaa, mutta kaikki on ainakin valmiina.

Eka kohde on Seaba Station. Gerald Timsin ja Jerry Riesin  loistava mp-museo.
Jerry saapuu paikalle niin kuin on sovittu. Ennen kuin on museon varsinaisesti avautuu. Mahtavassa museossa kiire unohtuu ja kaikki saa nauttia hienoista ja harvinaisista moottoripyöristä.

Kaupan puolella taitaa useampikin paita vaihtaa omistajaa.

 

Seuraava mullistava nähtävyys on maailman suurin pyöreä lato. Hienompi sisältä kuin ulkoa. Pohjanmaalla on kuulemma isompia latoja. Mutta onko ne pyöreitä?

 

Tännään majoituttiin Big Texan Hotelliin. Tosin sydän pomppas kun respassa ilmoittivat ettei nimelläni ole varausta. Lopulta varaus onneksi löytyi firman nimellä. Kolme kaveria joutui kumminkin matkaamaan seuraavaan hotelliin kun Texanissa ei ollutkaan tilaa. Illalla kaikki löytyi kumminkin yhteisestä pöydästa Big Texan ravintolan uumenista. Jälleen yksi hieno päivä takana.

Comment

Päivä 4| RouteIBA | Lebanon-Sapulpa | 448km

Comment

Päivä 4| RouteIBA | Lebanon-Sapulpa | 448km

Hieno ajopäivä takana. Aamulla Ramonan Munger Moss hotellista aamupalalle Lepanonin rekkamestaan. Kylän miehillä jonkin sortin rahanjako käynnissä viereisessä pöydässä. Oisko ollut pokeria setelien sarjanumeroilla. Ihan kiitettävä nippu hilloa kumminkin pöydässä. Meillä pöydässä kunnioitettava nippu pekonia, munia ja paahtoleipää. Taas jaksaa.

IBA Day 411461.jpg

Toistaiseksi reissun märin päivä. Vettä satoi hieman mailin matkalla.  Sapulpaan saavuttiin hyvissä ajoin 5 kieppeillä. Illan ohjelma ruokaa pari olutta ja huomisen suunnittelu.

Edellisenä päivänä navi hyytyi kuumaan keliin, joten nyt asennusporukka laittoi navin oikeaan paikkaan silläaikaan kun opas popsi pekonia.

Route on vielä aika tasaista Missourissa.

IBA.n porukka Gay Parittan vanhalla huoltamolla.

 Gay Paritta

Gay Paritta

Gay Paritta

Gay Paritta. Miten se ajopiirturi noin jumittaa.

Gay Paritta

Gay Paritta

Ohtonen Juha

Salosen Jukka Kansasissa

Varjoon alta poltavan Kansasin auringon

Matin peilit kiiltää

Lagerin Matin HD tyylinäyte.

Pätkä sitä alkuperäistä päällystettyä Routea

Hyvästi Kansas. Oklahoma kutsuu.

Comment

Päivä 3 Chicago- Springfield 340 km

Comment

Päivä 3 Chicago- Springfield 340 km

Komee äänisiä junia jenkeissä. Mutta kun hotelli on junaradan vieressä niin ei iske. Muutama herätys yön aikaan. Aamupalaksi oli kieli imeksittävänä. Jotein näillä eväillä lähdettiin matkaava. Ensiksi Lingolnin Abben kotitalolle. Kuvia otettiin ensin yhden talon edessä. Hei tää on kivitalo. Pitäis olla puuta. No toi sitten. Taas kuvia. Joku rouva osoittaa meille oikean talon. Ryhmä potrettia varten kasaan ja kuvat kameraan. Poistumme kaupungista ja parikymmentä mailia myöhemmin kurvaammme prätkäliikkeen pihalle. Parin uuden HD:n kone kaipaa öljyä. Otetaan samantie 15 pulloa. Wingi saa uudet jarrut. Ja jotain muuta pientä.  Kysyn paikan pomolta kunnon aamupala paikkaa. 200 metriä ja oikealle löytyy mainio paikka.  Meidän matkoilla syödään kunnon aamupala. Nyt syödäänkin aamupala tortilloja ja amerikkalaisia paahtoleipiä ja aamias salaattia. Nyt jaksaa. Kolesteroolit kohdilleen ja menoksi

IBA Day 311405.jpg
 Springfieldin kirkko. Varmaankin.

Springfieldin kirkko. Varmaankin.

 Nyut on aamupala kohdillaan.

Nyut on aamupala kohdillaan.

Seuraavaksi Mt Olive ja Soulsby´s Shell huoltamo.

IBA Day 311417.jpg
IBA Day 311412.jpg

Sitten Henry´s Rabid Ransh. Hieno paikka jossa muutama Vw Rabbid kaivettu maahan. Euroopassa tunnetaa malli Golfina

IBA Day 311425.jpg
IBA Day 311426.jpg
 Saarisen Gateway.

Saarisen Gateway.

Matti ja Saarisen luomus

Matka jatkuu vanhaa routea pitkin kohden Ramonan Munger Mossia.

 Kova ukkonen tuli juuri oikeaan aikaan. Munger Mossissa ja pitsat tulossa.

Kova ukkonen tuli juuri oikeaan aikaan. Munger Mossissa ja pitsat tulossa.

 

 

 Illan kruunaa kunnon pitsat ja pari olutta.

Illan kruunaa kunnon pitsat ja pari olutta.

Comment

Päivä 2 Chicago- Springfield 340 km

Comment

Päivä 2 Chicago- Springfield 340 km

Eka ajo päivä. Tällä kertaa aamun kuljetukset oli järjestetty asiallisesti. Pyörien luovutukseen meni aikaa vaan reilu tunti joten oltiin hyvissä ajoin hakemassa kamoja ja kyytiläisä hotellilta. Pakkaus ja baanalle. Eka mesta oil 1930 perustettu Standard Oil Cas Station Odellissa. IBAn tarra ikkunaan ja matka jatkuu. Ja mitään ei ostettu. Ois ollut tummaa Route 66 olutta, mutta ajon jälkeen ois ollut varmaan 35 asteista. Gemini Giant ja jättimäinen makkaramies nähtiin myös.

 

Pontiacin museolla lämpötila nousee jo yli 30 asteen. Hieno museo jossa on mukava vierailla. Päivä päättyy Sprigfieldin Mansion View hotelliin.  

 

Ravintolaksi valikoituu viereinen Loukinens´ravintola. Ensin ei ole tilaa, mutta kun portjeeri kysyy mistä olemme, niin alkaa kohina. Omistaja ja pääkokki Keith Laukinen kutsutaan paikalle. Keithin sukujuuret ovat Suomesta joten meille järjestyy oitis tilaa. Taitaa suku olla kotoisin jostai Sirkan suunnasta Lapista. Saamme jotain maukasta ylläriä alkupalaksi ja loistavat ruuat joiden jälkeen uni maistuu. Loistava päivä jälleen kerran.

Ennen ajopäivää pistettiin koko porukka kuntokuurille.

Hondamiehet Harleytä hakemaan.

"Siis näähän on uusia mopoja" Vain muutama maili mittarissa.

Hondamiehetki rupes vähän lämpeneen HD:n. Kuulemma yllättävän hyviä

Gemini Giant ja IBA Finland

Standard Oil Cas Station Odell

Olavi liimaamassa IBA tarraa Odellin huoltamon ikkunaan.

Pontiacin museo.

Atlantan makkaramies. Nämä jätit on valmistettu lasikuidusta ja näitä on muutamia ympäri Yhdysvaltoja

Ravintolan omistaja ja pääkokki Keith Laukinen.

Comment

Route IBA Päivä 0&1 Los Angeles-Chicago 2800 km

Comment

Route IBA Päivä 0&1 Los Angeles-Chicago 2800 km

Eilen jätin hyvästi Route 05 ryhmälle. Lento  pilvisestä Californiasta Chicagoon ja Countrisiden hotelliin. Parin päivää sadetta näkyi Chicagon kaduilla. IBA Finlandin porukka saapui yhtenä ryhmänä eilen minä muutaman tunnin  myöhemmin. Ensimmäinen ilta sujuu Texas Roadhousen antimista nauttien.

Pari konkaria on ajanut Routen jo aikaisemmin, mutta  muilla ei kokemusta Amerikan Route 66:sta. Tänään oli ohjelmassa Chevyn vuokraus. 17 hengen järjestäminen Chicagon keskustaan sujuu helpoiten vuokraamalla kunnon auto. Tulin vuokraamolta hotellille ja aikeissa ottaa vähän aikaan rauhassa. Mutta kun ajoin pihaan niin siellä odottelikin koko porukka lähtö asemissa. No mennään sitten. Vaikka auto oli iso niin 17 isoa suomalaista 15 hengen autossa on paljon. No perille päästiin. Chicagossa alkoi sitten parkkipaikan metsästys. Parkkihalliin auto ei mahdu joten katu jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Aikamme pyörittyä kurvaamme Adam streetille kyltin lähelle. Auto bussikaistalla ja porukka ulos. Minä jään siis autoon päivystämään kun muut menevät kuvaamaan. Vähän aikaa katseltuani löydän kumminkin parkkipaikan. Route kyltin kuvat otettiin kumminkin ilman minun kameraa. Saan porukan kasaan. Käymme katsomassa Trumpin taloa ja "Cloud Gate" monumenttia. Reilun tunnin kieroksen jälkeen suurin osa porukasta olikin jo valmis kohti Countrysidea.

 Siis voitasko jo mennä.

Siis voitasko jo mennä.

IMG_2169.jpg
 trumppi plkistää taustalla

trumppi plkistää taustalla

IMG_2152 2.jpg
 Raskaat pilvet Chicagossa

Raskaat pilvet Chicagossa

Comment