Westport ei ole mikään maailman napa, eikä edes Uuden-Seelannin... Lauantai aamu pienessä rantakaupungissa on erittäinkin rauhallinen - se ei meitä haittaa sillä Westport jää tänään peräpeileihin ja edessä odottaa mieletön ajopäivä! 

Tie nro 6 Westportin ja Punakaikin välillä! Tasmanian meri kaasukahvan puolella ja sadat mutkat edessä...


Tie taittuu kuin tanssi ja ennen kuin huomaammekaan olemme pannukakkukallioilla - miljoonien vuosien muovaama luonnonihme. Eroosio on tehnyt kepposet kalkkikivikallioille ja ajan myötä niistä muovautui mitä ihmeempiä muodostelmia. 

Pannukakku kalliot...

... Ja pannukakku aamiainen :)

Aamiaispaikasta sai myös tosimotoristin kahvia!


Veikko ja Tarmo ihmettelemässä luonnonoikkuja!

Matka jatkuu - 6 tie vie eteenpäin kohti etelää ja Suomen liput liehuu merituulessa...


Aamiaisen jälkeen kysyin ryhmältä, että ajetaanko pitemmän kaavan mukaan? Ja vastaus oli selvä - ajamanhan tänne tultiin :) Eli päätämme tehdä 150km ekstralenkin Arthur's Passille joka on yksi Uuden-Seelannin hauskimmista reitteistä!

Arthur's Pass

Marjatta ja lippu :)

Kea papukaija tuli myös moikkamaan motoristeja!

Kea on vanttera, rohkea ja utelias papukaijoihin kuuluva lintu. Se elää Uuden-Seelannin Eteläsaaren metsissä, vuoristoalueilla ja avomailla.

Esa ja Anja kiitämässä etelään!

Veikko edestä...

... Ja Tarmo sivusta...

Artturilta takaisin rannikolle ja nokat etelään. Kaikki se aika jonka tänään ajamme etelään, allamme on tie numero 6. Ja se on koko päivän tasalaatuisen hulppea. Päivän päättäri, Fox Glacier on kohdalla hyvissä ajoin ennen auringon laskua. Ennen sitä vielä pieni patikkaretki Frans Josefin jäätikölle ja Matheson järvelle!


Vesiputous oli kaunis...

... Ja kylmät kypäräkaljat maistuivat kaikille :)

Jalanjälkiä seuraten...

... Kohti Big Foot ravintolaa ...

Ja tämäkin päivä päättyy kokemuksia rikkaampana ja hyvässä seurassa!

Comment