Päivä 5 | Intia | Mysore - Ooty | 159km

08.30, ryhmä valmiina lähtöön kohti Ootya ja Nighliri vuoristoa!

Tänään rento päivä kilometrien suhteen, mutta Intiassa kannattaa varautua mihin tahansa ja mutkikkaan vuoriston läpi ajaminen myös vie aikansa, joten päätettiin lähteä sopivan aikaisin matkaan...

Päivän reitti - google maps on ajan suhteen vähän turhan yltiöoptimistinen, sillä meillä meni ajamiseen noin 6-7 tuntia kaiken kaikkiaan...

Nykyaikainen länkkärikulttuuri näkyy Intiassa hyvin harvakseltaan - jos halua syödä McDonaldsissa, Pizza Hutissa tai KFC:ssa, niin niitä pitää etsiä etsimällä! Yllä olevassa kuvassa on paikallinen vastine Starbucksille, mistä saa erinomaista kahvia... Hinnat myös sen mukaiset, sillä kahvi maksaa 150 rupia - Intialaisen tarjoilijan palkka on noin 400 rupia päivässä! 

Ensimmäiset 60 kilometriä tasaista ja suhteellisen hyvää Intialaista highwaytä ja sitten ruvettiin kipuaman kohti taivasta - Gundlupeten kylän jälkeen on laitettu ihan uutta asfalttia, joten Enfieldeistä otettiin taas kaikki tehot irti!

Navigointi käy parhaiten kartta / navigaattori / kysy paikallisilta menetelmällä - jos luottaa ainoastaan yhteen tapaan eksyy aivan varmasti! Joskus pieni eksyminen tietysti tuo uusia kokemuksia ;)

Päivän aikana ajettiin kahden kansallispuiston läpi - molemmat varattuja Bengalin tiikereille asumispaikoiksi! Moottoripyöräilijöiden piti ajaa molempien läpi pysähtymättä hetkeksikään, jotta ei joutuisi suurpedon ruokalistalle :)  Yhtäkään tiikeriä emme tällä kertaa valitettavasti (tai ehkä onneksi!) nähneet, mutta paljon tiikerin ruokaa kylläkin - Bambeja ja villisikoja...

Intiantiikeri eli bengalintiikeri on tiikerin uhanalainen alalaji. Siitä tavataan myös valkoista värimuotoa, jota kutsutaan rewantiikeriksi.

Intiantiikeriuroksen pituus kuonon päästä hännän päähän on 2,7–3,1 metriä ja se painaa 180–260 kilogrammaa. Säkäkorkeutta Intiantiikerillä on noin 120 senttimetriä. Valkeat laikut korvien takana auttavat tiikereitä näkemään toisensa yön pimeydessä. Tiikeri on hyvin harteikas ja sen etujalat ovat suuret, joten se pystyy kaatamaan kookkaankin saaliseläimen. Vahvat leuat ja pitkät raateluhampaat helpottavat tarttumista saaliiseen. Valtavilla tassuillaan tiikeri voi kellistää saaliseläimen yhdellä iskulla.

Tällä kaverilla ei ole muita luonnollisia vihollisia kuin ihminen, lähinnä salametsästäjät!

Kokoajan odotettiin, että tiikerit tulisivat syömään :)

Reservaatin reunalla odottamassa bussia joka veisi meidät viidakon syövereihin katsomaan maisemia...

Kyytiin vaan!

Intialaisen tapaan bussi oli myyty täyteen ja seisomapaikan sai hieman halvemmalla ;)

Pieni vesiputous Maduladai puistossa...

Päivän päättärimme Ootyyn saavuimme auringonlaskun saattelemina... Intian mittakaavassa mitättömän pieni 80 tuhannen asukkaan Ooty sijaitsee noin 2,5 kilometrin korkeudessa ja lämpötilaeron edellisiin ajopäiviin huomasi kyllä heti - alin lämpötila tänään 11C!

Hotellista sai kylmää olutta ja maisemat terassilta olivat ainutlaatuiset - tähän on hyvä päättää erinomaisen päivän!

Näkymät hotellin terassilta...

Dani AmosovKommentoi