Himalajalla näyttää pätevän aika lailla kirjaimellisesti että 'aikainen lintu nettiyhteyden nappaa'! Iltaisin on melkein mahdotonta päästä nettiin kun kaikki ulkomaanelävät oman ryhmäni lisäksi kulkevat älypuhelimet taskuissaan.. ja vetävät sen esiin jokaisen sopivan tilaisuuden ollessa kohdalla... :) ... kellään meistä ei ole ollut puhelinsignaalia reiluun viikkoon, eikä ole tänäänkään.

Liikekannalle meno alkaa kulttuurikäynnillä Lamayurun luolille ja luostarille... jalkaisin. Luolat on ehkä turhan mahtipontinen ilmaus, mutta aivan keskustassa on eräänlaisia luonnonluolia, jotka ovat edelleen käytössä. Käytyämme pyörittämässä luostarin rukousmyllyjä, suuntamme takaisin hotellille ja matkaan.

Tänään sade on hivuttautunut muina sateina tasamaalta vuorille ja kovenee koko ajan ajaessamme kohti Kargiliä. Noin 30km ajon jälkeen joenuomamutka on täynnä savivelliä 10-30cm kerroksena. PikkuJuha testaa, että pääseekö läpi ja pääsee, mutta vastakkaisesta suunnasta tulevat sanovat, että ei kannata päästä. Vastaavia on 5-6 lisää ennen Kargiliä. Nopea kansanäänestys ryhmän kesken kertoo, että pyörähdimme ympäri ja laitamme nokat kohti Lehiä. Ja hyvä että pyörähdimme, sillä lounastauolla selviää, että jos olisimme ajaneet 5-6km eteenpäin niin edessä olisi ollut puolen metrin mutavelli kerros maanvyörymän vuoksi ja Enfieldiemme matka olisi loppunut siihen.

Lehissä pääsemme kantapaikkaamme ja otamme kantakingfisherit kantapöydässämme. Siinä alkoi olla jo vähän niin kuin paikallinen olo. Kargil jäi näkemättä, mutta jos olisimme lähteneet Lamayurusta tuntia aikaisemmin meidän paluulentomme Delhiin olisi kaikella todennäköisyydellä jäänyt ylihuomenna näkemättä!

10 | Lamayuru - (Kargil) - Leh | 170km