Päivä 12 | Kanab - Las Vegas | 330 km

Kylmästä (+12C) lämpimään (+32C), hotellin aamiaiselta Gordon Ramseyn herkkuburgereita maistelemaan. alkoholi- ja muiden kieltojen Utahista kohti syntistä cityä, Las Vegasia. Siitä oli päivän ohjelma lyhyesti kertoen.

Kanabista lähdettiin liikkeelle klo 8.00 ja pyöräytettiin jälleen kevyt kaupunkikierros, jotta saatiin käsitys siitä, onko kaupunkia halkovan pääkadun ulkopuolella elämää, jota ei juurikaan ollut. Täytettiin vielä päivän juomavesivarastot ja sitten nokka kohti pohjoista. Reilun 16 mailin ajon jälkeen otettiin suunta länteen, (Go West) Tie pohjoiseen kierteli upeissa maisemissa, joihin ei olla vieläkään kyllästytty. Käännös kohti länttä vei meidät kohti matkan yhtä suurinta, ellei mahtavinta, niin ainakin TOP 5:een sijoittuvaa Zion Canyonia.

Ajopäivän ensimmäinen pysähdys tehtiin erään karjatilan kohdalla. Tämän tilan Cowboyn laitumella oleskeli kaikessa rauhassa aitoja Biisoneita! Biisonit eivät meistä juurikaan välittäneet, olivat ilmeisen tottuneita jo ohikulkijoiden äkkijarrutuksiin ja asettuivat aamuauringossa kuvattaviksi.

Jatkettiin kohti Zion Canyonin porttia ja lunastettiin sisäänpääsy passit, joiden hinta olikin nyt pompsahtanut presidentin määräyksestä satasella ylöspäin, ollen nyt 130 USD per pyörä. Tarvittavat maksut maksettiin ja näin päästiin tämän matkan ehkä kaikkein mahtavimpaan ympäristöön. Punaisten kallioiden välissä kiemurteli asfalttitie joka pikku hiljaa laskeutui kohti Nevadan autiomaata. Juuri nämä maisemat ovat ehkä koko matkan kohokohta kalliot- ja vuoristo -sarjassa, tai sen voi sanoa olleen se rusina pullasta tai mansikka kakun päältä, jonka maistamista jokainen himoaa. Saavuimme läntiselle Visitor Centerile ja vedimme hieman henkeä huikeiden maisemien jälkeen, ja kahviteltiin kaupan päälle,

Matka jatkui kohti Las Vegasia. Nyt kalliot oli jätetty taakse tämän matkan osalta, niin ainakin luultiin. Reippaan aamulähdön ansioista meillä oli hieman varaa löysäilläkin, joten päätettiin poiketa myös Hooverin padolla. Noloahan sen ohi olisi ajaa, kun kerran näillä nurkilla ollaan.

KIva oikereitti, joka oli siis sekä nopeampi että lyhyempi, vei meidät täydellisen autiomaan halki Hoover Damille. Pintapuolisena havintona todettiin, että padon takaa loppuu vesi aivan tuossa tuokiossa, järvet olivat kuivuneet merkittävästi ja patoaltaassa vettä jäljellä enää noin 25% sen parhaista päivistä laskien.

Vielä viimeinen stintti jäljellä, ja se vei meidät Las Vegasiin. Padolla pidettiin hengenkohotuspuhuttelu, jossa muistutettiin ja motivoitiin jokaista ajamaan tarkasti kiinteänä nippuna, jotta päästään Los Vegasin vilkkaassa liikenteessä yhtenä joukkona perille majapaikkaamme, Hotell Planet Hollywoodiin. Hotelli sijaitsee Los Vegas Boulevardilla, eli tuttavallisesti Stripillä, Las Vegesin sydamessä.