Jari, insinööri, työnjohtaja ja projektisuunnittelu

Viimeinen ajopäivä tarjosi ajettujen teiden puolesta yhteenvedon koko matkan aikana ajetuista reiteistä.
Ensimmäinen etappi ajettiin halki vuoriston kiertelevää mäkistä ja mutkiltaan kallistettua ja tasapainosta baanaa noin 40 km. Huikea pätkä jälleen tässä kategoriassa, Moto GP -meininkiä ilman kaahailua!

Pian poikettiin pienemmälle mutkasyherölle, jonka varrella oli useita pieniä kyliä. Jokaisessa kylässä on om koiransa, ja koiralla noin 20-30 koira-kaveria. Kylätienjälkeen kokeiltiin hieman harvinaisempaa, paikoin jopa tasaista ja melko suoraankin maantietä. Loppuhuipentuma, eli viimeinen 100 km ajettiin halki viidakon missä tie johti jopa 1450 metrin korkeuteen. Tämä huippuhieno, lähes paratiisimainen tie kruunasi matkan, ehdottomasti! Tosin tämän paratiisi tarjoaa yllätyksiäkin, niin kuin paratiiseilla on tapana ja tämän paritiisin pahis oli käärme!

Pari vuotta sitten kaatui jämerä puunrunko keskelle ajoletkaa kahden liikkuvan pyörä väliin, josta selvittiin ilman onnettomuutta, eli onnella. Tällä kerralla se paratiisiin ainoa käärme, pari metriä pitkä rontti makasi tiukassa sisäkurvissa pitkin pituuttaan sulkien ajokaistan.

”Tie kiemurteli kuin käärme, se on hienosti ilmaistu, mutta käärmeen väistely aiheutti muuten tahrattomaan matkaan pienen särön, jonka seurauksena kerättiin keltaisia muovinpaloja asfaltilta. .

Käärme meni tietysti menojaan niin kuin käärmeillä on tapana eikä tämä jäänyt selittelemään, miksi makaili turistin harmiksi keskellä mutkaista maisematietä, aivan sen parhaan näköalapaikan viereisessä mutkassa. Mikä tärkeintä, ei ihmisvahinkoja, mutta käärme ei varmastikaan pitkälle pötkinyt saatuaan Michelinin kuviot nahkaansa.

Ville, “on pakko kaivaa pitkää päivää”..

Jeremias, teletyöt ja yleishommat, kaikki käy. Vapaa-ajalla Huuliharppukostaja…

Jaana, matka-apulainen ja Jyrkin kyytiläinen. Kaikkien ruoḱalistojen ja -lajien eritysasiantuntija

Mio, kaivurihommat ja kaikki muutkin hommat sujuu äänen noepudella

Ja sitten se luokkakuva, eipäs pelleillä nyt!

Kuokka-Pekka 202601 Chiang Main moottoripyöräretkellä

Chiang Maihin saavuttiin joskus klo 16.00 aikoihin iltapäivä lämpötilan ollessa jo +32 C. Pyörien luovutus ja loppupuinti, sitten taxilla hotellille. Nytjäi kolmisen tuntia omaa aikaa ennen kuin lähdettiin klo 19.00 aikaan illalliselle. Illallispaikaksi valikoitui Ribs & Co ravintola, missä tilattiin kunnon ribsit pöytään.

Ravintolasta suunnistimme vielä lauantain iltamarkkinoille. Iltamarkkinoilta jäätiiin vielä viimeiseen voiteluun ennen kotimatkaa, eli moottoripyörämatkan osalta viimeiseen Thai -hierontaan.

Sunnuntaina, matkan viimeisenä päivänä tavattiin vielä hotellin aamupalalla klo 7.00 ja syötiin yhdessä aamiainen. Lyötiin vielä matkan päätösläpyt keskenämme, tarkemmin ottaen otettiin ryhmä-halit, mikäpä sen mukavampaa.

Monen matka jatkui Thaimaan auringon alla vielä muutamasta päivästä aina viikkoon, pariin, eikä kenelläkään ollut kiire kotiin lumitöiden pariin.

Kaivuuhommatkin ovat nasevasti sanoen “jäissä” näin talviaikaan, joten kesän pitkiä ja valoisia urakkapäiviä varten on hyvä kerätä virtaa itselleen, ja varmistaa, että kuidun päässä on valoa kun sen aika tulee.

Kiitos!
Jyrki ja Jaana kiittävät erityisen dynaamista ja hauskaa Kuokka-Pekan privaattiryhmää onnistuneesta matkasta ja loistavasta huumorista matkan kuluessa. Nyt on pidetty niin hauskaa, että työ tuntui lähes huvilta.
”Milloin vain, mihin vain, just name it”, me lähdetään kyllä vetämään se matka.

10 | Phayao - Chiang Mai | 199 km | 8 tuntia