Päivä 13 | Te Anau - Bluff - Dunedin | 430 km.
Aamu tuli taas nopeasti ja oli aika hypätä rautaratsujen selkään. Monta kertaa tällä matkalla on ollut sääli jättää majoituspaikka niin lyhyen visiitin jälkeen, sille täällä ne ovat järjestäen olleet siistejä, suuria ja mukavia. Suurin osa on ollut perheomisteisia motelleja ja lodgeja. Asiakaspalvelu on ollut ystävällistä ja huolehtivaa. Siitäkin pisteet Uudelle-Seelannille.
Aamu ei kuitenkaan valjennut tällä kertaa aurinkoisena vaan yöllä alkanut sade jatkui vielä aamullakin. 7:00 suunniteltu lähtö viivästyi, koska ryhmästä alkoi ilmaantua ehdotuksia siitä, että lähdettäisiin myöhemmin ja ajettaisiin Bluffin sijaan suoraan hotellille Dunediin. Noh, ei muuta kun äänestys käyntiin ja lopullinen päätös oli, että lähdettiin 7:30 aamiaiselle ja kunhan päästäisiin Fastest Indianin luokse, niin päätettäisiin, mihin suuntaan jatketaan. Bluff, joka on siis maapallolla yksi eteläisimmistä kolkista, johon pääsee teitä pitkin, on aika tuulialtis paikka ja jos vielä sataisikin, niin se saattaisi jäädä väliin.
Moottoripyöräilyssä ja varsinkin tällaisessa moottoripyörämatkailussa, jossa on olemassa jonkinlainen aikataulukehys ajopäiville, ei oikein voi jäädä odottelemaan sateen loppumista – ellei sitten ole kyse jostain hirmumyrskystä. Aamiaisen jälkeen sadetta riittikin vain noin tunniksi ja taas saatiin ajaa kuivassa kelissä. Toki päivälle osui reissun kovimmat tuulet ja matkalla Bluffiin jouduttiin oikein hartiavoimin taistelemaan niitä vastaan.
Lopulta päästiin kuitenkin hotellille Dunediniin ja saatiin taas opetella seinäkiipeilyä moottoripyörillä, kun ajettiin liki pystysuoraan mäkeen hotellin parkkipaikalle. Mutta tämähän ei meille nyt enää ole mikään suurikaan kauhunpaikka.
Illallinen oli kätevästi kadun toisella puolella ja osa ehti vähän kierrellä kaupungillakin. Tosin sielläkin kaikki kaupat ja palvelut, ravintoloita lukuun ottamatta, näyttävät sulkevan ovensa jo kello 17:00.
