Päivä 4 | Orewa - Whitianga | 285km
Anssin ja Petrin aamujumppa.
Kahden aurinkoisen ajopäivän jälkeen päästiin sitten ajelemaan sateessakin. Aamu alkoi aamiaisella kyläkahvilassa ja ensimmäiset kilometrit Aucklandin ohitukseen asti päästiin kuitenkin kuivana. Pian sen jälkeen alkoi sade, joka kestikin sitten ihan iltaan asti.
Coromandelin niemi oli taas pelkkää upeutta tiemielessä ja maisemamielessä, joskin sade tietenkin hieman himmensi nautintoa, mutta jos pitää valita, missä ajaa sateessa, niin valitsen tämän maailmankolkan koska tahansa!
Kapeita, mutkikkaita vuoristoteitä viidakon keskellä, välillä niin korkealla, että pilvet jäivät allemme ja alas mennessä sukelsimme niiden läpi. Ylhäällä tuuli niin kovaa ettei näköalapaikan reunalle uskaltanut mennä, ettei olisi pian liitänyt (kotkan lailla) alas rinnettä. Lämpötila pysytteli kuitenkin koko päivä 20 kieppeillä, ehkä jossain huipulla vähän laski.
Sitten päästiin rantatielle, joka mutkittelee niemen reunoja pitkin. Kapea, mutkainen tie. Viidakko toisella ja meri toisella puolella. Jopa sateessa vaikuttava, mitä se olisikaan aurinkoisella kelillä.
Hotellissa oli oikein sademetsämäinen tunnelma sateen ropistessa ja tuulen ulvoessa läpi yön.
Hotelliin päästyämme olimme tietenkin yhtä hehkeinä kuin uitetut rotat, mutta suihkun ja vaatteiden vaihdon jälkeen kiipesimme fresheinä taksin kyytiin ja ennakkoon varattuun illallispaikkaan kylille. Samat taksit nouti myöhemmin täpötäydet vatsat takaisin hotellille ja sitten nukkumaan.
