Päivä 5.| Sunnuntai 2.11.2025.| Matkan päätöspäivä.| 0 km
Sunnuntaina heräsimme Torremolinoksessa auringonpaisteeseen.
Jokainen varmasti nautti kiireettömästä aamusta, kun sai nukkua ajopäiviä pidempään ja nauttia rauhallisesta aamupalasta. Onko nyt varmasti maistettu kaikkia hotelliaamupalan herkkuja?
Ajovarusteet on pakattu, kypärän visiiri pesty ja ihmetelty, kuinka paljon mukaan pakattuja vaatteita jäi taas käyttämättä. Sadevarusteita on kuitenkin hyvä kantaa aina mukana, sillä varmistetaan kuiva ajokeli. Tämä taktiikka toimi, sillä matkan aikana ei satanut pisaraakaan.
Hotellilla oli hyvä uima-allas ja maisemat kuin etelän postikortista.
Pekka jatkaa lomaansa aurinkorannikon lämmössä vielä puolitoista viikkoa, Anne ja Jouni tiistaihin asti. Muiden, eli Lauran, Timon ja Eemelin paluukone lähtisi kohti kylmää kotisuomea jo sunnuntai-iltana. Tässä kohtaa hieman kaduttaa, ettei omaa lomaa tullut jatkettua myös matkan toisesta päästä.
Vartti taksilla Malagan lentokentälle ja suoralla lennolla Helsinkiin.
Ikimuistoinen matka takana. Jokainen ajoi erilaisella pyörällä kuin kotisuomessa. Andalucian maisemat ovat kauniita ja mutkatiet vailla vertaa. Espanjan kaupunkiliikenne on hieman sähäkämpää kuin Suomessa, mutta ei mitenkään katastrofaalista. Paikalliset ovat hyvin joustavia liikenteessä ja antavat hyvin tilaa kun huomaavat turistien olevan liikenteessä. Ajelumme keskittyivät kuitenkin pääosin vuoristoteille sekä pieniin kyliin, jossa muu liikenne oli hiljasta.
Anne ja Jouni
Espanjalainen ruoka on tunnetusti herkullista ja valinnan varaa iltaravintoloista löytyi jokaiseen makuun. Ajohousut eivät päässeet löystymään tälläkään matkalla. 20 moottoripyörämatkan ja 15 PeterPanBike matkan kokemuksellani ollut hauska huomata jokaisen matkan edetessä ravintolan ruokavalintojen muuttuvan muotoon “same”.
Timo, Eemeli ja Pekka.
Kuten matkan alussa totesimme, jokainen matkalainen tuo panoksensa pöytään ja luo matkan henkeä. Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia asiakkaita, Timoa, Eemeliä, Annea, Jounia ja Pekkaa yhteisestä matkasta Andalucian auringon alla ja yhteisten muistojen luomisesta. Kiitos myös apumatkanjohtaja Harrille perämiehenä toimimisesta. Näitä kelpaa muistella kiikkustuolissa.
Lapa pystyyn kun tavataan!
PS. Life is now!
T. Matkanjohtaja Laura Lehtinen