| Päivä 4 | Alatskivi-Valga | 350 km |
4. vrk.
Alatskivi-Valga 350 km.
Yöllä satoi ja vielä aamupalankin aikaan, mutta juuri kun piti startata sade lakkasi. Päivän mittaan sadeasuja riisuttiin ja puettiin useaan otteeseen. Välillä satoi oikein kunnolla ja välillä paistoi. Lämpötila oli ihanteellinen, keskimäärin noin +15 C.
Tänään todellakin ajettiin. Sade teki osan reitistä erittäin liukkaaksi ja haastavaksi. Ensiksi jätetiin Kuvastun kapulalossin käynti väliin, sillä toukokuussa siellä ei ole päivystystä. Tartto ohitettiin sujuvasti sorateitä pitkin. Tai olihan se siltaosuus asfaltoitu.
Tämän jälkeen muutamia erittäin mutaisia ja liukkaita kohtia. Haastetta riitti. Liukasta ”nurmikenttä” ajoa ja muuten vain ”peruskauraa”. Hienoja reittejä, joilla pyörät ja ukot takuulla kuraantuu, joten jos kromin pitää kiiltää, niin ei tänne.
Lounas nauttiin Värskassa talomuseon ravintolassa. Mukava paikka ja hyvää ruokaa. Mahat täynnä suunnattiin Venäjälle ja vieläpä ilman viisumeja, minulla ei ollut edes passia mukana. Tämän koukun jälkeen palattiin reitille ja sorateitä oli ihan joka lähtöön.
Koidulan raja-aseman parkkipaikalla ihmeteltiin parkissa olevien autojen määrää. Lukuisa vanhoja vanhoja romuja, myös Suomen kilvissä. Ilmeisesti jalkamiehenä toiselle puolen rajaa. Piusan luolilla nautittiin kahvit. Bongattiin lukuisia korkeita mäntyjä, joista jokin oli se Euroopan korkein. Suuri Munamägi jäi myös taka vasemmalle.
Piusan jälkeen tuli vastaan tämän ajopäivän vaativin osuus. Useampi kilometri metsässä, jossa tiellä löysää hiekkaa ja erittäin mutaisia ja liukkaita mäkiä. Sade oli totisesti tehnyt tehtävänsä. Muutama kuperkeikkakin pienistä nopeuksista letkaan mahtui, mutta näitä välillä sattuu. Väri asteikolla mustaa useampi kilometri useammassa erässä. Kaikesta huolimatta, tai ehkäpä juuri siksi kiertämään ei lähdetty vaan ajettiin tinkimättömästi reitin mukaan.
Rõugessa tankit täyteen ja sitten loppumatka pikitietä Kaksoiskaupunki Valgaan, jossa majoittuminen hotelli Mestikseen. Sauna teki todella eetvarttia tällaisen ajopäivän jälkeen. Nälkä painoi päälle ja nautimme kunnon annokset alakerran viehättävässä ravintolassa. Hotelli on täynnä erilaisia eläimiä. Erikoinen paikka.
Toistanko itseäni, kun totean että tänäänkin oli erittäin hieno ajopäivä? Varmasti haastetta ihan jokaiselle ja vielä muutama extra päälle. Kohtuu tiukka setti näillä keleillä. Valokuvien otto jäi sateesta ja ajamisen innosta hieman vähemmälle.
