Päivä 7 | Amarillo - Santa Fe | 488km

Amarillon aamu valkeni aurinkoisena ja Denny’s aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Cadillac Ranchiä. Sen verran oli lähipäivinä kuitenkin satanut, että ihan maalaamaan asti ei Cadilacejä tällä kertaa päästy. Kuva kertonee syyn…

Sitten matka jatkui kohti Route 66 midpointia, eli puolivälipistettä. Jossa matkamuistomyymälät sen kun lisääntyy, nyt niitä on jo kolme. Kuten aiemminkin on tullut huomautettua, tämä ei kuitenkaan ole meidän matkan puoliväli vielä, sillä meillä on tässä vähän muutakin mukana.

Puolivälin jälkeen ajetaan läpi melko kuolleen Tucumcarin, joka on ehkä joskus ollut kukoistava Route 66 kylä, mutta siitä on enää jäljellä vain haamut.

Sitten vielä pätkä motaria, kunnes päästiin Villanuevan kansallispuistoon nauttimaan mutkateistä. Tosin sään jumala päätti taas lopettaa nautinnot lyhyeen, sillä horisontissa häämötti pahaa enteilevä musta pilvi. Onneksi pysähdyksellä päätettiin sitten lopulta laittaa jo sadevaatteet päälle, ja hyvä olikin, sillä sade alkoi noin kilometriä myöhemmin. Mutkia piti vedellä varovaisemmin, kuin olisi halunnut, sillä tienvieren punainen multa ei ole kovinkaan hauska yhdistelmä veteen sekoitettuna, noin niin kuin motoristin näkökulmasta.

“Hauskin” osuus tapahtuikin sitten viimeisellä maantiepätkällä, ennen Santa Fe:n kylään saapumista. Tämä samainen, äkäisen näköinen pilvi, päätti alkaa ampumaan rakeita, salamoiden lomassa. Vuoristossa kun ollaan, niin lämpötila laski alimmillaan +2 asteeseen, jonka johdosta rakeet jäi maahan ja maisema olikin yhtäkkiä valkoinen. Päätettiin vetää tiensivuun odottelemaan aurinkoisempia päiviä. Eipä siinä kauaa mennyt kun sade loppui ja jatkettiin. Muutaman kilometrin päässä oli tiet aivan kuivat ja aurinko paistoi, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Paikalliset viranomaiset kyllä reagoi kiitettävän nopeasti tilanteisiin, poliisit ajeli kyselemässä onko kaikki ok ja jopa aura-autokin ehti paikalle. Toki sillä nyt oli lähinnä enää loskaa aurattavanaan. Jännä kokemus New Meksikossa.

Lopulta onnellisesti hotellilla, jossa ollaankin nyt kaksi yötä. Kypäräjuomat hotellilla ja vähän myöhemmin lähdettiin syömään paikalliseen huippusuosittuun ja huipputäyteen ravintolaan. Masu täynnä nukkumaan.

Riitta Tynkkynen2 Comments