PÄIVÄ 1 | NURMES - PEURAJÄRVI - KUHMO | 170 KM
Reissumme varsinainen aloitus oli perjantaina aamuna, mutta porukka alkoi saapumaan Nurmekseen jo edellisenä iltana. Hymyssä suin ja laulellen, olihan reissumme alkamassa vuoden 2009 Euroopan joululaulukaupungista!
Torstaina ehdimme treffamaan jo Bomballa ravintola Trattoriassa lähes koko porukalla. Maittava illallinen, pari ruokaolutta ja hiukan tarinaa seuraavan päivän juoksutuksesta - siitä olikin hyvä kellahtaa unten maille, kaasupeukalo jo hiukan nykien.
Perjantaina saatiin koko porukka kasaan Bomban pihalle aamuysiltä, aamupalat nautittuna. Pienet logistiset järjestelyt ja ryhmämme alkoi siirtymään Pielisen vastarannalle, Bomba-Actionin kelkkavuokraamolle. Vuokraamolla Janne jo odottikin innokkaita kelkkailijoita ja sopivat varusteet löytyivät pian kaikille. Helppoa ja vaivatonta, sillä vuokraamolta löytyi kaikki kelkkakengistä, ajopuvusta, hanskoista, kypärähupusta ja kypärästä aina ajolaseihin - riitti kun kalsongit oli omasta takaa ;)
Ryhmässämme oli yhteensä 17 kelkkaa matkanjohtajineen. Mukana oli hyvinkin erilaisilla kelkkakokemuksella varustettuja innokkaita motoristeja - ja onhan noissa lajeissa toki paljon samaa, stonga, penkki ja moottori jalkojen välissä! Muutama kelkka oli myös 2-tahtisia, pääsi myös hajuaisti mukaan tunnelmaan.
Kelkan hallintalaitteet ja muutamia turvallisuusasioita käytiin porukalla läpi ennen lähtöä. Ylimääräiset kamat huoltoautoon, ja liikkeelle päästiin kutakuinkin aikataulussa, noin klo 10:30.
Alkumatkasta haettiin vielä vähän tuntumaa kelkkoihin. Muutama reitiltä “eksynyt” kelkka kaivettiin hangesta, mutta matka eteni tasaisen varmasti. Päivän lounastauko oli Peurajärvellä, jonne saavuttiin lopulta pari tuntia aikataulusta jäljessä. Peurajärvellä meitä oli vastassa huoltojoukot Maarit & Minna (porukassa tunnettiin myös MaMina), nokipannukahvit eväsleipineen valmiina. Tälle tauolle oli myös suunniteltu Ylä-Karjala lehden haastattelu ryhmälle, mutta sitä jouduttiin siirtämään aikatauluviivästymisistä johtuen.
Peurajärveltä matka jatkui kohti Kuhmoa. Jaoimme porukan kahteen ryhmään, ensimmäinen ryhmä nimettiin “Nopsajaloiksi” ja toinen “Rämäpäiksi”. Ensimmäiseen ryhmään haketui kuskit joilla peukalokaasu alkoi jo painumaan hiukan syvemmälle, toisessa ryhmässä oli enemmän maisemista nautiskelijoita. Loppujen lopuksi kovin suurta eroa ei sitten kuitenkaan ryhmien marssivauhdissa ollut.
Ilta pimeni jo kun saavuimme Suomen erämaisimpaan kaupunkiin, Kuhmoon. Kuin palkintona pitkästä ja rankasta päivästä, huoltokaksikkomme MaMi odotti pihalla kylmien kypäräkaljojen kanssa. Se olut oli ansaittu!
Illalla saunaa ja päivällistä hotelli Kalevalassa ja tarinointia päivän tapahtumista. Hymyssä suin ja peukalo hiukan hellänä unten maille, matka jatkuu aamulla!
Kelkkavuokraamolla oli komea jono kelkkoja valmiina matkaan.
Ennen starttia hallintalaitteiden läpikäynti sekä muutamat ajo- ja turvallisuusvinkit.
Alkumatka oli totuttelua - on se kelkka vaan vikuroivampi vietävä kun moottoripyörä.
Lumesta ei ollut pulaa tällä reissulla ;)
Peurajärvellä ansaittu lounastauko ja nokipannukahvit.
Välillä oli venyteltävä paikkoja…
Ensimmäinen ajopäivä 25 kilometriä vaille taputeltu.
PÄIVÄ 2 | KUHMO - HIIDEN PORTTI - VUOKATTI | 110 km
Yö hotelli Kalevalan lakanoissa ja aamupala nautittuna kaikki olivat taas valmiina päivän koitoksiin. Koneet hörähtivät käyntiin yön jäljiltä hiukan lumisina koko lailla tasan aamuysiltä. Taas uusi päivä edessä, kamat huoltoautoon ja sukset kohti länttä ja Sotkamoa!
Edellisen päivän totuttelu kelkkaan ja hyvin nukuttu yö näkyivät, matka joutui jo sujuvammin. Tänään puolen matkan krouvina toimi Hiiden Portti, jonne saavuimme suunnitellussa aikataulussa. Ai että teki keittolounas hyvää!
Päivän ajot sujuivat mutkitta ja kilometrejäkin oli vähemmän kun edellisenä päivänä. Vuokattiin hotelli Katinkultaan kaarroimme jo ennen neljää. Kelkat parkkiin ja MaMi-huollon järjestämät kypäräkaljat - tottakai! Majoitukseen siirtymisen jälkeen järjestettiin huoneessa 210 lehdistötilaisuus, jossa Ylä-Karjalan toimittaja virtuaalihaastatteli iloisia kelkkailijoita lähes kolme varttia ;)
Katinkullassa kun oltiin, niin illalla kylpylään ja savusaunaan! Ja kuin pisteenä iin päälle tukeva illallinen, tällä kertaa ravintola O’Learysissa.
Aamuista lähdön tunnelmaa Kuhmossa.
Ja huolto pelaa!
Ryhmä “Rämäpäät”, tauko paikalla.
Vielä siivu Hiiden Torpalle.
Hiiden Torpan keittolounas , naminami!
Öööö, parkkimaksu?
Lehdistötilaisuus huoneessa 210, ja tulihan siitä oiva tarina :)
PÄIVÄ 3 | VUOKATTI - RAUTAVAARA - NURMES | 220 km
Tänään edessä reissun pisin päivä, mutta ei hätää, tätähän oli harjoiteltu jo kaksi edellistä päivää!
Aamulla vielä pakolliset lehtikuvat paikallislehteen Katinkullan pihassa. Pieniä säätöjä tehtiin myös Nopsajalkojen ja Rämäpäiden ryhmäjakoon, ja taas oli kaikki kaikki valmista lähtöön. Peukalo suoraksi jo kohti etelää, tänään reitti kulkee Rautavaaran kautta takaisin Nurmekseen.
Alkumatkasta satoi lunta ja välillä hiukan alijäähtynyttä vettä, se vaikutti hiukan ajamiseen kun ajolasit eivät tahtoneet pysyä kirkkaina. Tästä kuitenkin selvittiin ja Rautavaaralle saapuessamme oli lumisateet jo väistyneet. Rautavaaran rajalla pieni tauko, ja sen jälkeen ajaminen oli yhtä juhlaa - Rautavaaran puolella reitit oli upeassa kunnossa ja hoidettuja, päästiin nautiskelemaan! Päivän lounastauko oli Metsäkartanolla, jossa MaMi-huoltoryhmäkin oli jo odottelemassa.
Kuskit ravittu, seuraavaksi siirtymä Rautavaaran ST1:lle ja kelkkojen tankit täyteen. Huoltoasemalta lähtiessä antautui reissun ensimmäinen (ja viimeinen) vetoremmi, mutta onneksi varaosia on aina taskussa pahan päivän varalle.
Iltapäivästä Ylä-Luostan Kelkkakahvilan pitäjä otti meidät iloisena vastaan, iltapäiväkaffet kuumana pannussa. Vaikka lounaasta ei ollut kovin pitkään mennyt, niin kyllä taas kaffet ja nisut maistui ;)
Nurmekseen saavuttiin illansuussa koko lailla arvioidussa aikataulussa, mutta viimeinen tankkaus vielä venytti aikataulua. Bomban tankkauspiste oli epäkunnossa, ja niinpä ryhmämme kaarsi vielä Nurmeksen Teboilille. Sen jälkeen vielä viimeinen pyräys, Pielisen selän yli takaisin vuokraamolle ja kelkkojen palautus.
Paljon mahtui jälleen kolmeen päivään. Kokemuksia, fiilistelyä, uusia tuttavuuksia, iloa ja kenties vähän väsymystäkin. Tällaisten reissujen suola on juuri siinä, että resepti on aina erilainen! Kiitos mahtavalle porukalle sekä huoltojoukoille reissusta, nähdään seuraavilla retkillä!
Over and out,
Mika
Aamulla vielä Katinkullassa kuvat Ylä-Karjala -lehteen.
Päivän ajot kutakuinkin puolessa välissä.
Pää höyryten Ylä-Luostan Kelkkakahvilaan ;)
Aiemmin kouluna toiminut Ylä-Luostan kelkkakahvila.
Kahvia ja nisua, kaikille jotakin - myös kelkoille!
Tankkauskin alkoi sujumaan rutiinilla.
VIDEOKOOSTE MATKASTA
