Kilometreissä pisin päivä, mutta ajallisesti tähän mennessä lyhin päivä. Ukrainan paras tie. Ei se kyllä kummoinen ole. Aamulla lämpötila vain hiukan 10:n asteen yläpuolella. Tankkaus ja matkaan.

Ukrainassa autoilijan pitää ohittaa aina kun ohi pääsee. Jos ei vasemmalta pääse niin, mennään oikealta. Ehkä typerintä liikenne käytöstä jota olen nähnyt. Ohituksia väkisin ja heti sen jälkeen seuraavalle huoltamolle tai risteyksestä ulos. En kyllä aina ollut kartalla mikä nopeusrajoitus oli. Tie kuin moottoritie, mutta saattoi mennä kylän läpi jossa ihmiset myyvät sieniä ja marjoja ohikulkijoille. Nopeudet yli satasen ja yhtäkkiä suojatie neljän kaistan yli. Siinä pitää mummon olla tarkkana kun lähtee tietä ylittämään.

Maassa maan tavalla ja kyllä mekin osaamme. Pari ryhmäläistä jää poliisin puhutteluun kun ohittavat rekan sulkuviivan kohdalla.Onneksi pääsevät pelkällä puhuttelulla. Odottelen heitä seuraavan mäen takana, mutta muu joukko jatka matkaa. Nieppi on navikoimassa koska mun navi ei suostu toimimaan. Tämän vuoksi olen peräpään valvojana. Vasta perillä Nieppi kuule että osa porukkaa on jäänyt poliisin haaviin. Jatkan oman ryhmän kanssa Kiovaan jonne saavumme jo iltapäivällä. Loppu ryhmä tulee reilun tunnin myöhemmin hotelliile. Yhteinen ruokailu ja viimeiset ohjeistukset Tsrnopbylin retkeä varten.

Päivä 5 Lviv-Kiova 546 km