Koska oltiin Nepalin puolella ja päivän matka ei ollut pitkä tosin suurimmaksi osaksi vuoristotietä lähti pääryhmä kahdeksalta liikkeelle hotellilta. Minä olin jo ennen sitä käynyt hakemassa eksyneen lampaan takaisin ja lähdin Markun kanssa yhdeksältä rajalle takaisin. Tietona oli että Nepalin puolen viisumitoimisto aukeaa kymmeneltä joten ensin katsomaan että onko Intian puolen toimisto auki ja olihan se. Leima saatiin nopeasti ja Nepalinkin puolen kaverit oli jo hommissa joten mekin saatiin hyvissä join asiat hoideltua. Markun kanssa lähdettiin kymmenen jälkeen ajelemaan muita kiinni. Mukavasti matka sujui ja pian alkoivat Himalajan uljaat vuoristotiet.

Kadonnut lammas löytyi paimenkoiran vahtimana 20 kilometriä rajalta Nepalin puolelta.

 Pääryhmä matkalle kohti Kathmandua

Pääryhmä matkalle kohti Kathmandua

Viimeinen tasamaan tieosuus...

...ja sitten alkoi mutkat.

...ja välillä oli hiekkaa.

Tyttö myi minulle nepalin kansalliskukan matkan varrella.

Matti Danin porukasta johdatti jälkiryhmän Kathmanduun

Lyhin reitti Kathmanduun on kapeaa ja hyvin seikkailullista tietä, mutta maisemiltaan upeaa. Noin puolen matkan jälkeen saavutettiin pääryhmästä Juha, Matti ja Kimmo erään ravintolan luota. Juhalla oli mennyt takarengas joten olivat sen korjauttaneet. Juhalla jo toinen joten johtaa tilastoja ylivoimaisesti kun muilla ei vielä yhtään. Ajeltiin sitten yhdessä Kathmanduun saakka tosin minä jäin itse nepaliperheeni luo Pataniin. Suihku, kamojen vaihto ja illalliselle Kathmanduun. Toin mukanani melkoisen delegaation nepalilaisia kun kaverin vaimon veljet ja äiti perheineen lähtivät mukaan sekä hyvä ystäväni Jagat parheineen liittyi kanssa meidän illalisseurueeseen. Ilta sujui keskustellen ja nepalilaisesta ruuasta, tanssiesityksistä ja musiikista nauttien. Hieno päivä ja ilta oli kaikinpuolin. Kivaa olla taas Nepalissa :)

 

Comment