Päivä 13 | Las Vegas - Barstow | 450km

Mahtavan Grand Hotel DownTownin aamiais-buffan olisi helposti kuvitellut olevan kullatuille astioille katettu taivaallinen herkkupöytä… Todellisuudessa se oli kuitenkin ”muroja pahvilautaselta ja omena” tyyppinen ratkaisu. Niinpä se jätettiin väliin ja ajettiin 7 mailia ulos keskustasta, missä pysähdyttiin maukkaalle ja motoristille riittävän kaloripitoisele aamiaiselle :) Sitten täysin vatsoin ja tankein Nevadan autiomaahan, kohti Death Valleyta.

Tarkistin edellisenä päivänä Death Valleyn säätiedot mielessäni alueen korkealle nousevat lämpötilat. Ne olivat hyvinkin maltillisella 33 asteen tasolla, joten päivästä näytti olevan tulossa helpohko Death Valley läpiajo. Toisin kuitenkin kävi…

Puhelimiin alkoi ilmestymään tämmöisiä viestejä, ollessamme jo keskellä Mojaven autiomaata.

Puhelimiin alkoi ilmestymään tämmöisiä viestejä, ollessamme jo keskellä Mojaven autiomaata.

Las Vegasin jäädessä taustapeileihin ja letkamme edetessä syvemmälle Mojaven autiomaahan alkoi puuskittainen tuuli ravistella pyöriämme. Hetkessä olimme niin kovan tuulen keskellä, että pystyssä pysyäkseen sai ponnistella ihan tosissaan. Tuulta vasten kuitenkin puskettiin seuraavalle huoltoasemalle asti. Suojaan ja pitämään palaveria jatkosta. Death Valleyn pohjalle ajo päätettiin jättää turvallisuus-syistä kokonaan väliin ja otimme suunnaksi sen laitamilla kulkevan suorimman reitin kohti Barstowia. Nyt routemme jatkui keskellä Nevadan autiomaata, hiekkamyrskyn keskellä. Näkyvyys oli pahimillaan arviolta 10m, hienoa hiekkaa lensi vaakasuorassa päin näköä ja myrsky ravisteli pyöriä… Tuulen nopeudesta ei ole tarkkoja lukemia mutta HD kaatui kuin domino nappula jos siitä ei pitänyt kaksin käsin kiinni. Muutama pyörä kellahtikin kaatumarautojen varaan mutta onneksi kukaan ei loukannut itseään.

Amargosa Valley bensiksellä on pölyä ilmassa.

Amargosa Valley bensiksellä on pölyä ilmassa.

Parta putkella kohti Barstowia :)

Parta putkella kohti Barstowia :)

Mojaven aavikolla tuulee.

Mojaven aavikolla tuulee.

Sirpa, Tarmo ja Lasse keräilemässä voimia seuraavaa myrskyrintamaa varten.

Sirpa, Tarmo ja Lasse keräilemässä voimia seuraavaa myrskyrintamaa varten.

Rauhallinen taukopaikka hiekkamyrskyjen välissä.

Rauhallinen taukopaikka hiekkamyrskyjen välissä.

Ja sitten taas hiekka lentää...

Ja sitten taas hiekka lentää...

Perille Barstowiin saavuttiin väsyneinä, huojentuneina ja hiekkapuhallettuina. Kova ajopäivä, minkä jokainen varmasti muistaa pitkään. Ryhmän runsaasta ajokokemuksesta huolimatta, ei kukaan ollut koskaan kokenut mitään vastaavaa… Ei lähimainkaan :)

:):):)

:):):)

Dani AmosovKommentoi