Ajokilometreiltään matkan pisin päivä sai tänään mukavasti lisäkilometrejä tietöiden ja kiertoteiden ansiosta ja päivän saldo oli huikeat 550 km. Aamun varhainen klo 8.00 lähtö ei mennyt hukkaan, sillä huoneen avaimia lunastettiin Kaunasin hotellissa vasta klo 23.00 tietämillä.

Aikaeron hieman yllätyksellinenkin vaihtuminen Puolan ja Liettuan rajalla myös pihisti matka-ajasta tunnin. Olipa kuitenkin hieno päivä, johon sisältyi niin ajamista kuin nähtävyyksiäkin oikein koko rahan edestä. Matka taittui upeassa säässä pitkin Itä-Preussin ja Pomeranian tammikujia, pikkuteitä ja tietöitä, joita näillä kulmilla on nyt runsaasti. Itse luonto on nyt parhaimmillaan, joka on ollut koko matkan päänähtävyys; luonto ja maisemat.

Osa teistä oli tiedusteltu etukäteen, toisaalta paikoin pinnoitetuksi merkitty tie osoittautuikin hieman vaatimattomammaksi ja tarjosi hetkeksi hieman “hallittuja ja rajattuja” seikkailun aineksia. Seikkailua saatiin kuitenkin vain 0,5 promillen verran päivän kokonaiskilometreistä.

Tietyöt nakersivat sopivasti päivän aikapankista tunteja, eikä leppoisan henkinen vierailu toisen maailmansodan historialtaan merkittävällä Sudenpesälllä yhtään puhunut aikataulun puolesta. Sudenpesällä nautittu lounas oli maistuva eikä sitäkään kiireellä nautittu. Räjäytettyjen bunkkereiden tarkastelu meni enemmänkin Kurikan miesten todisteluun siitä, että “me ei olla tätä rikottu” - Ei se niin varmaa ole kuitenkaan, todettiin…. - joka on matkan sisäpiirijuttu.

Kolmen valtakunnan rajapyykillä, Liettua, Latvia ja Venäjä, poikettiin toteamassa ja kuvaamassa että Venäjän suuntaan ei saa kuvata:) Ilta-auringon saattelemana kurvailtiin upeasti rajan yli Liettuaan ja myöhemmin auringon jo laskiessa viimeiset 50 kilometriä kohti Kaunasia. Olipa hieno ja kiireetön ajopäivä, jonka kruunasi Iltakävely Kaunasin keskustassa.

Päivä 8 | Gdansk - Kaunas, Liettua | 550 km