Joo, kyllä me tykätään, toteaa Jokke ja Timo. Mutta imelää on, lisäsi Timo

Tänä aamuna aurinko helotti jo mukavasti kun lähdettiin Cadizista kohti Sevillaa, olikin matkan ensimmäinen päivä kun pärjäsi aamusta alkaen perinteisillä kesäajovaatteilla.

Aamupäivällä lämpötila kohosi yli +25C.n ja lämpöä riitti aina illan viime tunneille saakka. Matka Sevillaan ei ollut pitkä, mutta mukavasti tämänkin taipaleen taittamiseen saatiin aikaa kulumaan.

Lähtiessä Cadizin kaupunki kierrettiin sen laitoja pitkin myötäpäivään. Kohta noustiin Cadizin komealle, yli 3-5 kilometriä pitkälle riippusillalle mittaustavasta riippuen, joka vei ulos kaupungista. Se on yksi Espanjan pisimmistä silloista. Sillan jälkeen poistuttiin taas maaseudun rauhaan.

Matka taittui paikallisia ja vähemmän liikennöityjä teitä pitkin aina Jereziin asti, missä pidimme ensimmäisen tauon. Taukopaikaksi valikoitui sattumalta Jerezin (“Herez”) F1- ja MotoGP ajoista tuttu moottorirata, tarkemmin sen sisääntulon edusta.

Taukoa pidettäessä tuli puheeksi, että ne Tuulin kaipaamat Churrot ja suklaat on vielä maistamatta, joten niiltä seisomilta otettiin suora suunta Jereziin ja sen kuuluisaan Churro Picoternaan. Churrot ja suklaat nautiskeltiin kaikessa rauhassa ja vaikkakin varsin espanjalaisvaikutteisissa ja vilkkaissa tunnelmissa.

Maaseutumatkailu-teeman mukaisesti kiertelimme kyliä ja ajelimme halki peltojen ja laajojen viljelysalueiden kautta kohti Sevillaa. Nyt puhutaan tuhansista hehtaareista, muistutti Tapani pelto-alan laajuudesta. Sevillaan saavuimme iltapäivällä noin klo 16.00 tietämillä lämpötilan ollessa jo +28C lukemissa.

Kirjauduimme hotelliin ja nautittiin matkan ensimmäiset kypäräjuomat. Elvyttiin reipas tunteroinen, kunnes jälleen muutuimme kaupunkilomaturisteiksi. Antauduimme yhä vilkastuvan ihmisvirran vietäväksi ja pian löysimme itsemme Cappucino -nimisen ravintolan terassilta tapaksia nauttimassa.

Ilta-auringossa paistateltuamme siirryimme terassilta lähemmäksi vanhaa kaupunkia seuraamaan kulkueita, jotka astelivat öisen vaelluksensa ensi askelia auringon viimeisten säteiden pilkottaessa vielä rakennusten välistä.

Ja sitä torvien toitotusta ja rumpujen pärinää kyllä riittää, mukana on toki muitakin puhallinsoittimia kuten trumpetteja, vetopasuunoita, tuubia, klarinetteja ja käyrätorvia.

Ilta sujui jo tuttuun tapaan pääsiäisaiheisten kulueita seuratessa. Pasojen aiheet olivat vaihtuneet ja ne kuvasivat nyt pitkäperjantain tapahtumia. Täällä Sevillassakin pasoja kannetaan niiden alta, niiden kantajat ovat kokonaan pasojen sisäpuolella piilossa niitä seuraavalta yleisöltä.

Huomenna on vapaapäivä ja toivotaan, että lanka-lauantaina kaupungilla ei olisi kovia ruuhkia päivä-aikaan.

6 päivä | Cadiz - Sevilla | 160 km