Jos Trans Alpina oli sumuinen niin Trans Fagarasan on ihan muuta. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Aamupala, tankkaus ja mutkaiselle vuoristotielle. Tosin hyvästä kelistä johtuen muutkin olivat päättäneet tulla paikalle. Tarkkana sai olla koko ajan. Busseja, autoja ja polkupyöräilijöitä riitti. Onneksi sentään lehmät, lampaat ja aasit oli tällä kertaa pois kuvioista.

Nyt on Beemeri kuski seonnut ja alkanut väärin käyttään ketjuöljyä.

Jee. Tom Tom herää henkiin. Toista viikkoa vesisateessa eivät tehneet Tompalle hyvää.

Tien ylin kohta on varattu matkamuistomyyjille. Paikka on tupaten täynnä, joten päätämme jatkaa matkaa.

Reilu 100 kilsaa vuoristoista mutkatietä ja lisäksi muuta mutkaa ja Romanian hienoin päällystetty vuoristotie on takana. Toki Romanian vuoristo on kaikkien kurapyöräiliöiden tiedossa, sillä pitkin vuoria on hienoja sorateitä ristiin rastiin. Joten sen Romanian paras vuoristotie voi olla vielä jossain piilossa.

Vuoriston jälkeen on vielä pakollinen 100 kilsaa moottoritietä Bukarestiin. Sovimme pyörin palautuksen vielä samalle päivälle ja suuntaammekin suoraan ruuuhkaisia katuja pitkin vuokraamoon. Pyörien palautus ilman ongelmia ja vielä kyyti hotellille. Matkan ensimmäiset oikeaoppiset kypäräkaljat.

3200 kilometriä takana. Monta hienoa paikkaa ja yksi ylimääräineen maa (unkari) sekä kaikille entuudestaan tuntematon Transnistrian. Ukraina mustuttaa maastoltaan Teksasia ja liiketeeltään törmäysautorataa. Tsernobyl joka oli tämän reissun pääkohde on jokaisen syytä laittaa matkakalenteriin. Niin mykistävä paikka on. Romania on kaikille ensi kertaa maassa vieraileville todellinen super yllätys. Hieno maa jossa riittää koluttavaa monelle reissulle.

Pääjoukko ryhmästä. Matti, Mauri, Auli, Ari, Marja ja Olli. Nieppi oikas jo kotiin ja Pekka seikkailee italian mopolla kohti puolaa.

Päivä 10 | Fagaras -Bukarest 340km