Matkablogi päivässä, tai parhaina päivinä kaksi pitää mielen virkeänä.

Tässä tapauksessa käsittelemme toisen ja kolmannen matkapäivän tapahtumia, koska  kakkospäivän blogi jäi päivittämättä matkanjohtaja kiireiden takia...

Toinen matkapäivä siis alkoi lievästi kiirehtien kun kuulimme, että Aucklandin keskusta suljetaan kokonaan liikenteeltä alkavan jouluparaatin takia!

Aucklandin valmistautuessa jouluun, livahdimme pika pikaa suoraan Korvatunturille, jonka roolia esitti moottoripyörävuokraamomme Te Waiponamu Motorcycle Tours, jonne joulupukki oli toimittanut lahjamme jo etukäteen. Pukki oli antelias meille ja luonnollisesti olimme olleet superkilttejäkin, joten;

Jukka ja Kikka sekä Sami ja Kirsi saivat lähes ihka uudet Harley-Davidsonit, paketit joita kädet vapisten ja ääni väreillen alettiin availemaan, eli pakkaamaan. Pukki oli muistanut myös Perttiä ja Ullaa kovalla paketilla, jonka nimi oli BMW R 1200 RT. Samanlaisen paketin sai myös Tapio, mutta "air cooled" -jotakin version.. 

Erityisen kilttejä olivat olleet Jyrki ja Tiina sekä Jari, jotka saivat lahjoista parhaimmat, eli BMW R 1200 GS vesigessut. "Joulu yllätti motoristin", eli ole tuulesta temmattu slogan...

Perusteellinen pakkaaminen  ja lyhyt muistiharjoítus siitä, että vasen kenkä ja kytkinkahva täytyy pitää rotvallin puolella: Sitten baanalle ja nokka kohti Muriwaita ja tarkastamaan, että Sinaisuulat ovat edelleen kukkulan kuninkaita. Ja niin olivat, mitä nyt välillä kävivät liihottelemassa hurjassa vastatuulessa.

Kova tuuli tarttui meihinkin ja sen ja sadekuurojen saattelemana suuntasimmekin kohti pohjoista, eli päiväńtasaajaa.. hmm... 

Kauri Forest ja sen ennen näkemätön vihreys ja mutka-mäkitiet yllätti jälleen motoristin, mistä tätä vihreyttä ja kasvien monimuotoisuutta oikein riittääkään? Paikallisen huoltamoyrittäjän varoitukset vaarallisen? luikkaasta tiestä ei meikäläisiä puhutellut eikä ollut siihen syytäkään, meitä kun ei pari tielle pudonnutta havun neulasta haitannut.

Huikea satumetsän läpiajo päätyi pian lauttasatamaan, josta oikaisimme merenlahden yli  ja jälleen mutkapätkien päätteeksi majapaikkaamme Kaitaiaan.

Majoituimme mukavaan Jenkki -tyyppiseen motelliin lähdimme pika pikaa illalliselle kuullaksemme, että paikallisten ravintolayrittäjien mielestä tursisti ei syö sunnunaisin... Mutta eivätpä osanneet ottaa huomioon, että me emme olleet mitä tahansa turisteja, vaan motoristeja.. Ja pika pikaa pikku järjestelyiden jälkeen avattiinkin jo suljettu ravintola uudelleen reippaiden matkanjohtajien samanaikaisesti kiiruhtaessa paikalliseen supermarkettiin ostamaan pizzaa ja muita tykötarpeita. 

Ensimmäisen todellisen ajopäivän iltaa olikin mukava lopetella yksityisravintolan yksitystilaisuudessa pizzaa syöden ja ravintolan nestepuolisia antimia nauttien. 

3 Comments