Päivä 2 | Route66 | Chicago - Springfield | 320km

Ja lopulta itse matkaan!

Aamiaisen yhteydessä jännityksen tunnelma oli jo käsin kosketeltavissa - kohta päästään toteuttamaan monen motoristin unelmaa! Sunnuntaisin vuokraamo aukeaa virallisesti vasta klo 10.00, mutta päätettiin tulla roikkumaan ovenkahvoista jo puolisen tuntia aiemmin. 

Tästä se lähtee, "Windy City HD'n" edestä Joliet Roadin varrelta... 9 tilattua pyörää, nätissä rivissä, valmiina odottamassa vuokraamon edessä. Manageri ja pitkäaikainen PeterPanBiken ystävä Javier tuli saman tien meitä vastaan kättelemään - "Nyt, pojat, teillä kävi tuuri! Vanhimmalla pyörällä on ajettu 7 mailia!". Muutamasta pyörästä piti jopa repiä pakkausteipit irti ennen lähtöä! 

Suomen liput liehuvat heti aamusta!

Pyörät odottamassa nimilapuilla varustettuna.

Nopea papereitten allekirjoitus ja matkaan!

Tuulisesta kaupungista ulospäästyään historiallinen 66 kulkee maalaisissa maisemissa. Vasemmalla puut estävät paikoittain näköyhteyden Des Plaines-jokeen ja kaasukahvan puolella avautuvat vihreät pellot. Tie puikkelehtii Interstate 55'n molemmin puolin, matkalla lounaaseen - ja me seurattiin historiallista reittiä tunnollisesti!

Jolietin eteläpuolella alkavat Illinoisin kumpuilevat tasangot, jossa selvästi jo viitteitä Mississippi joen länsipuolen preeriamaisemista. Maissipellot taitavat olla yleisin näky alkumatkasta, vaikka muutakin kyllä alueella kasvatetaan mm. tupakkaa.

Italialaiset turistit ottivat mielellään kuvia suomalaisista motoristeista :)

Yksi monista kuriositeeteista 66'n varrella - Gemini Giant

Pikkukaupunkeja kuten Diamond, Braidwood ja Braceville jää tien varrelle. Wilmingtonissa tie ylittää Kankakeejoen ja seuraile jonkin aikaa sen varta. Dwightin pikku kaupungissa tehtiin pieni stoppi. Kylässä kirkko, muutama talo ja bensa-asema, laajalti maissi- ja muita peltoja ympärillä. Mutta millainen asema - vanha Shellin ja Standart Oilin tunnuksia kantava Tien maamerkki! Polttoaineen ostamista on turha yrittää, sillä asema ei ole ollut toiminnassa moneen kymmenen vuoteen. Pensan sijaan ystävällinen papparainen kertoi tarinoita menneiltä ajoilta... 

Seuraavina on joukko intiaaneilta nimensä perinneitä paikkoja. Cayga viittaa irokeesikansaan, Ocoya, sitten Chenoa (jossa pysähdyttiin syömään) ja vielä Lexingtonin jälkeen Towanda - kaikki Potawaintiaanien perua!

Myös hauskasta Route66 museosta tunnettu Pontiac on saanut nimensä intiaanijohtajan mukaan.

Äijäryhmä museon edessä Pontiacissa!

Muutama Route 66 vanhoista pätkistä oli remontin alla, mutta muuten koluttiin päivän aikana jokaisen historiallisen metrin ;) Hieman mutkitelleen päädyttiin päivän päättäriin, Simpsoneistakin tuttuun, Springfieldiin.

Springfieldin nähtävyydet ovat vahvasti sidoksissa sisällisodan aikaisen presidentin, Abraham Lincolnin, ympärille. On Lincolnin suvun hautakammioita ja patsaita jotka tuovat onnea, Lincolnin puistoja ja kotitalo! 

Springfieldin keskustassa, Old Capitolin edessä!

Springfieldin keskustassa, Old Capitolin edessä!

Lincoln muutti Springfieldiin 1837 ja hänen ainoa koskaan omistamansa kotitalo on nyttemmin museo.

Ensimmäisen ajopäivän kruunasi illallinen hyvässä seurassa "Smokey Bones" pubissa!

"Jos koskaan aiot matkata länteen

Kulje minun tietäni,

valitse valtateistä paras.

Saa puhti uus, tiellä kuuskytkuus!

Se kiemurtelee Chicagosta L.A.:hin

yli kaksituhatta mailia kaikkiaan

Saa puhti uus, tiellä kuuskytkuus!

Näin kuljet Saint Looeyn ja Jopliniin, Missourin

Ja Oklahoma City on valtavan kaunis

Näet Amarillon; Gallupin Uudessa Meksikossa;

Flagstaffin Arizonassa; äläkä unohda Winonaa,

Kingmanin, Barstown, San Bernardinon.

Etkö innostu tästä ajankohtaisesta vihjeestä:

Kun teet tuon Kalifornian matkan

Saa puhti uus, tiellä kuuskytkuus!"

(Alkupereinen sanoitus Bobby Troup - Get your kicks on Route 66)

Dani Amosov2 Comments