7am, koneet käyvät ja valimiina lähtöön. Suuntana Leh!

Kukkoja ei ole Sarchun 4467 metrin korkeudessa, mutta itse korkeus herätti hyvissä ajoin ennen kukon laulua. Veikkaan että kukotkin pitävät elämästä enemmän alavilla mailla... :) ... mutta kukoista riippumatta olemme pyörien päällä aamu seitsemältä. Edessä 260km hyvää (intialaisen hyvää) tietä Lehiin, Ladakhin pääkaupunkiin!

 


Sarchun yö oli matkamme korkein yö... ja vähäunisin. Kukaan ei suoranaisesti nauttinut korkeudesta, mutta alettuamme iltapäivällä laskeutua päivän korkeimmalta kohdalta, 5030 metriä korkealta Tanglang La Pass'lta aloin pikkuhiljaa olemaan varma että jokainen jää henkiin. Päivällisellä Lehissä olen jo varma, että jokainen jää henkiin. Sarchu - Leh on ainakin paikallistietäjämme mukaan matkamme rankin pätkä, eikä sekään nyt niin rankka ollut :]

... ja vaikka upeisiin maisemiin vähän turtuukin, niin ei niihin ainakaan pohjanmaalla syntynyt voi kokonaan turtua. Ja tämä oli niin sanotusti kolmen solan päivä. Nekee La, Lachung La ja Tanglang La. Tämä viimeinen on planeettamme toiseksi korkein yleisen tien sola. 
Upea päivä päättyy Ladakhin pääkaupunkiin Lehiin, joka on Hyvinkään kokoinen vaan ei oloinen tähän aikaan vuodesta. Kuukaudet 6-9 Leh elää kiivasta turistisesonkia. Loppuvuoden se on kuin Hyvinkää kun turisteja ei ole ja kaikki kauppiaat lähtevät Goalle!

Päivän ensimmäinen ylistys. Nakee La Pass 4760m.

Lashung La ja kypärän sisällä taitaa olla Johan.

Päivän pikatieosuutta ylänköllä. Pääsimme käyttämään myös 5-vaihdetta :]

Päivän maisemia Pangin lähistöllä!

Päivän maisemia Ushin lähistöllä!

Vesiesteitä tuntuu olevan muutama joka päivälle! Tässä päivän ensimmäinen!

Ja kaikenlaisia muitakin esteitä on aina välillä... :]

Martine koittamassa miltä Edfield tuntuu!

Onnellisesti Lehissä!

1 Comment