Olemme päättäneet jo matkan alku vaiheessa, että keräämme ryhmäkuvat kaikissa osavaltioissa route merkki taustanaan :) Arizonan jälkeen puuttuu enää Nevada ja California!

Jälleen kerran ryhmä oli sitä mieltä, että nukkua voi sitten haudassakin ja päätimme lähteä tänään liikkeelle varhain aamulla jo kello 07.00 kohti Flagstaffia. Erinomainen highway vie Holbrookista Flagstaffiin noin tunnissa (130 kilometriä) Navajo intiaanien preerioiden halki!

Flagstafissa pysähdyimme syömään aamiaista ja koska tämä on seikkailumatka ja omien rajojen ulkopuolelle on päästävä, niin päädyimme syömään aamiaista meksikolaisessa kapakassa ;)  

Erittäin tuhdin ja maukkaan aamupalan jälkeen käänsimme nokat kohti pohjoista ja noin 3000 metrissä sijaitseva Grand Canyon kansallispuistoa. Vaikka kanjonille oli vielä matkaa, niin huomasin taustapeileistä, että kaikkien päät pyörivät suunnasta toiseen – maisemat matkalla aivan maailmanluokka!

Toukokuu ei ole varsinaisesti kuumin matkailusesonki, mutta kun kyseessä Pohjois-Amerikan luonto nähtävyys numero yksi, niin totta kai myös muita halukkaita pällistelemään näköaloja oli tarpeeksi. Pieni jonotus oli kuitenkin sen arvoinen!  

Matkanjohtaja ottaa kuvaustehtävät todella vakavasti!

Pieni, kesy oravaperhe tuli leikkimään meidän kanssamme ja syömään Jaskan taskuista löytyneitä pähkinöitä!

Tälläinen kyltti löytyi muutama sataa metriä sen jälkeen :) Voin sanoa, että desinfiointi pullo kiersi ryhmässä melko ahkerasti...

Nippelitietoa kanjonista : Grand Canyon muodostui miljoonien vuosien erroosion myötä, Colorado joen vaikutuksesta. Sn pituus on noin 446 kilometriä ja keskimääräinen leveys 16 kilometriä! Syvin kohta on 1857 metriä! Todettiin moneen kertaan. että tälläinen näky pistää hiljaiseksi ja hieman opettaa nöyryyttä... 

Maantasolta on hyvin vaikeaa nähdä kokonaiskuvan ja ymmärtää miten valtava soramonttu on kyseessä! Sitä varten kymmenisen kilometriä ajomatkan päässä onkin pieni lentokenttä josta pääsee helikopteri- tai lentokonekierroksille. Satuttiin paikalle sunnuntaina ja kaikki helikopterit olivat varattuja maanantaihin saakkaa. Mutta kun meitä oli sen verran, niin dollareita vasten yhtääkkiä löytyi privaattikone joka olisi valmis lähtemään samantien :) Ja sehän passaa!

Hannu ja Mika innoissaan lentokentällä :)

Mukavaa, kiemurtelevaa highwayta takaisin 66:sen varrelle ja pädyttiin illaksi inhimilliseen Williamsiin, noin 3000 asukkaan metropoliin :) Koosta huolimatta kylä on todella eläväinen ja hyvin, hyvin vieraanvarainen. 

Taas yksi erinomainen päivä takana ja illalla ohjelmassa  - kypäräkaljat, iltapalan metsästys ja nukkumaan, sillä huomenna on taas uusi päivä ja uudet seikkailut!

Kippis!

Comment